EK:n innovaatiojohtaja bloggaa: Mistä kohu, opetusministerin kirjeessä ei ole mitään uutta?

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen avoin kirje (27.10.2015) yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johdolle on herättänyt kovasti kuhinaa. Tosiasia on, ettei kirjeessä ole mitään uutta alaa seuranneille. On hyvä, että opetus- ja kulttuuriministeri herättelee korkeakoulutusta uudistumaan.

Yksikään sektori ei ole kansainvälisten megatrendien aiheuttamilta murroksilta turvassa. Joudumme Suomessa kilpailemaan aina vaan enemmän siitä, missä tulevaisuuden työpaikat syntyvät, ja siitä missä ne pysyvät.  Globaali toimintaympäristö edellyttää, että korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tavoitetasoa on nostettava. Jotta tähän päästään niukkenevilla resursseilla, keskustelun mielekkäästä työnjaosta on jatkuttava. Monia prosesseja on jo käynnissä. Annetaan niiden edetä. Korkeakouluissa on kykenevä johto viemään nämä muutokset maaliin.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisenä tavoitteena pitää olla alakohtaiset ja alueelliset osaamiskeskittymät, jotka ovat houkuttelevia ja pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa. Jos Suomessa jatketaan pirstaloidulla korkeakoulurakenteella, jäämme kansainvälisessä kilpailussa kyydistä.

Signaaleja putoamisesta on jo runsaasti. Grahn-Laasosen vastineessa on listattu esimerkiksi Suomen Akatemian Tieteen tila 2014 -raportti. Se osoitti, että Suomen tieteen taso on vakaa ja maailman keskitasoa parempi, mutta tällä vuosituhannella Suomi on selvästi jäänyt jälkeen monista OECD-maista. Ne maat, jotka 2000-luvun alussa olivat Suomen edellä, ovat säilyttäneet tai kasvattaneet etumatkaansa. Lisäksi useat verrokkimaat ovat ohittaneet Suomen.

Elinkeinoelämä hakee korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyön osalta ensisijaisesti laatua. Globaalissa kentässä toimivat yritykset hakevat kumppaninsa sieltä mistä paras osaaminen löytyy. Resurssien hajanaisuudesta johtuvat tehottomuudet eivät palvele kotimaisia tai ulkomaisia kumppaneita, eivät myös tiedeyhteisöä itseään.

Laadukkaan ja tehokkaan koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan ympäristön viimeisteleminen globaaliin kilpailukuntoon ei ole vain yhden hallinnonalan asia. Mukaan tarvitaan myös muita.  Keskeistä on katsoa kokonaisuuden perään.  Toimiva koulutus-, tutkimus ja innovaatioympäristö on kilpailukykytekijä, josta halutaan pitää huolta myös tulevaisuudessa.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi