Vesa Rantahalvari bloggaa: Tulorekisteri on lainsäädäntöhanke

Valtionvarainministeriö tiedotti vastikään kansallisen tulorekisterin käyttöönoton aikataulusta, rajauksista ja keskeisistä periaatteista. EK on osallistunut valmisteluun ja oma osaltaan näyttänyt vihreää valoa hankkeen eteenpäinviemiselle.

Vesa Rantahalvari
EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari

Tulorekisterillä on hyvät tavoitteet. Onnistuessaan se keventää merkittävästi työnantajien hallinnollista taakkaa, kun viranomaiset eivät enää jatkossa pyydä työnantajilta vuositasolla miljoonia palkkatodistuksia ja erilaisia vuosi-ilmoituksia. Päätöksenteko helpottuu ja nopeutuu, sillä tietojen käyttäjät saavat kaikki tarvitsemansa tiedot suoraan tulorekisteristä. Rekisterillä on muutakin potentiaalia, kuten esimerkiksi reaaliaikainen verotus.

Hankkeen toteuttaminen kuulostaa ensi alkuun helpolta. Luodaan tietotekniset systeemit, joilla maksukausittaiset palkkatiedot siirtyvät automaattisesti työnantajilta suureen tietolaariin, josta tiedon tarvitsijat poimivat tarvitsemansa ja homma on siinä. Enää ei tarvitse kysyä, eikä toimittaa palkkatietoja erikseen.

Näin yksinkertaista se ei valitettavasti ole. Tulorekisterin pystyttäminen on vain vähäisessä määrin tietotekniikkahanke. Ykkösten ja nollien oikeaan järjestykseen laittamiseen sijaan kyse on ennen kaikkea siitä, miten etenkin sosiaaliturvalainsäädäntö saadaan vastaamaan tulorekisterin tavoitteita.

Olennaisinta jatkon kannalta on se, mitä palkkatietoja työnantajien on rekisteriin annettava. Hallinnollisen taakan keventäminen edellyttää väistämättä sitä, että rekisteriin viedään vain sellaiset tiedot, jotka ovat jo valmiina kaikilla säännöllisesti palkkaa maksavilla työnantajilla. Ennen seuraavia steppejä tulee luotettavasti ja riidattomasti selvittää, mitkä ovat tällaiset tiedot.

Jahka tämä on selvillä, muun muassa koko palkkatietoja käyttävä sosiaaliturvalainsäädäntö on tarkistettava siitä näkökulmasta, että rekisterissä olevat tiedot riittävät etuuspäätösten tekemiseen. Tässä vaiheessa on melko suuri epäilys siitä, että voimassa olevan sosiaaliturvalainsäädännön tietotarpeet ovat olennaisesti laajemmat kuin työnantajien halussa olevat helposti siirrettävissä olevat palkkatiedot.

Tavoitteena tulee olla, että lähes kaikki päätökset pystyttäisiin tekemään näiden tietoja pohjalta. Muuten koko hankkeen järkevyys on kyseenalainen. Jos rekisteristä huolimatta tietojen tarvitsijat joutuvat jatkossakin kysymään palkkatietoja työnantajilta, kallis tulorekisteri ei hyödytä tarpeeksi.

Kommentit

Kommentoi