EK: Sakkojen roimille korotuksille huonot perusteet

Oikeusministeriö (OM) on valmistellut sakkojen korottamista koskevaa hallituksen esitystä. Ehdotuksen mukaan sakkoja korotettaisiin roimasti. Päiväsakko korotettaisiin noin kaksinkertaiseksi, rikesakko puolitoistakertaiseksi ja yrityksiä koskeva yhteisösakon asteikko jopa kolminkertaiseksi.

Sakkojen korottaminen perustuu hallitusohjelmaan. Se on osa hallituksen päättämiä julkisen talouden välttämättömiä sopeutustoimia. Korotukset tulisivat voimaan keväällä 2016. EK toppuuttelee korotusesityksiä lausunnossaan.

– Vaikka EK pitää välttämättömänä esityksen tavoitetta sopeuttaa julkista taloutta, on sakkojen tuntuva korottaminen lisätulojen hankkimiseksi valtiolle kuitenkin varsin poikkeuksellinen esitys, toteaa EK:n asiantuntija Santeri Suominen.

– Rangaistusjärjestelmän oikeudenmukainen kehittäminen ei tulisi perustua valtiontalouteen liittyviin, fiskaalisiin tavoitteisiin ja näkökohtiin. Useiden kriminaalipoliittisten tutkimusten mukaan on selvää, ettei rangaistusten kiristämisellä ole juurikaan vaikutusta rikollisuuden määrään. Tämä koskee myös sakkoja.

Esityksessä todetaan, että Suomessa rikollisuustilanteen kehitys ei viittaa tarpeeseen korottaa päivä-, rike tai yhteisösakkojen rahamääriä. Lisäksi on huomattava, että eräissä tapauksissa nämä esitykset voivat tulla ongelmallisiksi eduskunnassa myös lainsäätämisjärjestyksen näkökulmasta.

EK esittää yhteisösakon korotuksista luopumista

Erityisen puutteellisesti esityksessä on perusteltu yrityksiä koskevan yhteisösakon vähimmäismäärän korottamista 850 eurosta 2500 euroon ja enimmäismäärän 850 000 eurosta 2 500 000 euroon.

Suomisen mukaan yhteisösakkoja on tuomittu vuosittain 30-40 kpl. Keskimääräinen sakkotaso on ollut noin 10 000 euroa.

– On hämmentävää, että esityksessä todetaan, että mahdolliset täydentävät sopeutustoimet tehdään yhteisösakkojen rahamääriä korottamalla. Pidämme tätä lähtökohtaa perusteettomana ja osoituksena huonosta lainvalmistelusta.

– EK esittää, että yhteisösakon korottamisesta tulee luopua. Esityksessä ei ole esitetty minkäänlaisia oikeuspoliittisia perusteita korotuksille. Muiden sakkojen korotusten osalta toteamme, että sakkotaso nousee korotusten myötä Euroopan kärkitasolle.

–  Jatkovalmistelussa on tarkoin huomioitava, mikä vaikutus fiskaaliperusteisilla korotuksilla on seuraamusjärjestelmän johdonmukaisuuteen ja yleiseen hyväksyttävyyteen. Pidämme myös esitettyjä arvioita korotusten vaikutuksista valtion vuotuisiin lisätuloihin epärealistisina, Suominen toteaa.

Lisätietoja:

Kommentit

Kommentoi