Odotettavissa ensi vuoteen: sumua ja heikko näkyvyys, hitaasti väistyvä matalasuhdanne, paikalliset häiriöt mahdollisia

Maailmantalouden kasvun kiihtymistoiveita on tuttuun tapaan siirretty taakse jäävältä vuodelta tulevaan vuoteen. Vauhdin paraneminen on varsin vaatimatonta, ja yleinen veikkaus maailman kokonaistuotannon kasvulle on kolmen ja puolen prosentin tuntumassa. Näin profetoi Jussi Mustonen.

Talousveturin vastuu on siirtynyt Aasiasta ja Kiinasta Yhdysvaltoihin, jossa kasvu on aiempaa kestävämmällä pohjalla. Vaikka globalisaatio on nostanut kehittyvät maat suuruudeltaan rikkaiden maiden rinnalle, niin talouksien rakenteissa yhä suuria eroja. Yhdysvaltojen ja Euroopan kulutuksen ja investointien piristyminen heijastuu muun maailman talouskasvuun kaksi kertaa tehokkaammin kuin vastaava kasvu esimerkiksi Kiinassa.

Yhdysvalloissa aloitettiin joulukuussa keskuspankin ohjauskorkojen nostot, joiden odotetaan jatkuvan ensi vuonna. Olisi silti liioittelua tulkita, että nyt ollaan palaamassa vanhoihin hyviin ja normaaleihin aikoihin. Työttömyysasteen alenemisesta huolimatta maan talous raksuttaa huomattavasti alle arvioitujen tuotantomahdollisuuksien. Tuotantomahdollisuuksien trendikasvu-urat ovatkin koko läntisessä maailmassa merkittävästi alemmat kuin ennen finanssikriisiä.

Kiinan talous on yskähdellyt, mutta perusnäkymä on edelleen hallittu kasvun pieneneminen. Maan hallinnon vaikea tehtävä on ohjata maa vienti- ja investointivetoisesta mallista kotimaisten kysyntään ja kulutukseen perustuvaan markkinatalouteen. Venäjän näkymät ovat heikot, varsinkin kun öljyn hinnoissa ei ole juuri nousua näkyvissä. Finanssihäiriöiden lisäksi monet geopolitiikan epävarmuudet ovat riskilähteitä ensi vuonna.

Euroopan kasvuodotukset ovat pohjimmiltaan myönteiset, vaikka ennusteet jäävät jälkeen USA:n luvuista. Euroopan kasvua tukee EKP:n keventävä rahapolitiikka, osin sen seurauksena heikko euro sekä öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen alentuminen. Uusia, vaikutuksiltaan vaikeasti arvioitavia riskejä ja rasitteita ovat pakolaiskysymyksen hallinta sekä Britannian mahdollinen ero EU:sta.

Suomen lähtökohdat ensi vuoteen pysyvät ongelmallisina. Takana on jo neljä vuotta ilman talouskasvua. Realistista olisi kuvata talouden tilaa myös ensi vuonna taantumaksi, vaikka nimellisesti talous kasvaisikin jonkin verran. Työttömyys näyttää pysyvän korkeana ja velkaantuminen on yhä kasvussa. Suomi tulee mitä todennäköisimmin rikkomaan EU:n asettamat velka- ja alijäämärajat. Myös Suomessa turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu vaatii toimenpiteitä – näistä tärkeimpiä on maahanmuuttajien tehokas kotouttaminen ja työllistäminen.

Euroopan toivottu elpyminen ja investointien vilkastuminen voisi tukea Suomen vientiä ensi vuonna, mutta tällöin suurimpia vaaroja on kilpailukyvyn riittämättömyys. Maan hallituksen ehdottama kilpailukykypaketti ja muut toimet pyrkivät parantamaan kilpailukykyä, mutta vasta ajan kanssa. Yritykset kohentaa kilpailukykyä ns. yhteiskuntasopimuksella ovat kaatuneet jo useamman kerran, mutta poliittista painetta vielä uusiin yrityksiin riittänee vielä ensi vuodelle. Tulevat palkkaneuvottelut ovat joka tapauksessa siirtymässä liitto- ja paikallistasolle. Mitä joustavammaksi ja lähemmäksi yrityksiä palkanmuodostus saadaan vietyä, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on pärjätä kansainvälisessä kilpailussa.

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi