Elinkeinoelämä ja korkeakoulut lähemmäs toinen toisiaan

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on kommentoinut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ns. perusrahoituksen laskentatavan muuttamista 2017 alkaen. Kyse on merkittävästä yhteiskunnallisesta investoinnista ja tavasta, millä se suunnataan yksittäisille korkeakouluille.

Yliopistot saavat opetus- ja kulttuuriministeriön kautta vuosittain 1,8 miljardia euroa ja ammattikorkeakoulut 800 miljoonaa euroa. EK olisi toivonut, että rahaa suunnattaisiin myös elinkeinoelämäyhteistyön perusteella, erityisesti silloin kun korkeakoulu on tämän strategiassaan todennut.

— Hyvistä yritysten kanssa toteutetuista opetus- ja tutkimushankkeista olisi palkittava sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja, sanoo EK:n Osaaminen ja kasvu –vastuualueen johtaja Riikka Heikinheimo. Hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi EK esittää, että rahoitusmallin tulisi sisällyttää mittarit koskien uusia syntyneitä yrityksiä sekä IPR:n luontia ja hyödyntämistä. Viisaat strategiat, erikoistuminen ja kilpailu eri osa-alueilla palvelevat sekä yritysten että korkeakoulujen intressejä.

Koulutustarjonnan vastattava työelämän tarpeisiin

EK:ta myös huolettaa, ettei rahoitusesitykseen liity minkäänlaista ”takuuta” siitä, että koulutustarjonta vastaa työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeisiin. Ehdotuksissa eri koulutusalat olisivat samanarvoisia muutamia kalliita koulutusaloja kuten muusikko tai tanssinopettaja lukuun ottamatta.

— Korkeakoulutuksessa tulee huomioida eri alat laajasti, jotta koulutus vastaa elinkeinoelämän ja toisaalta muun yhteiskunnan tarpeisiin. Samaan aikaan tarjonta ei saa vääristyä siten, että halvempaa koulutusta suositaan kalliimman kustannuksella, toteaa Heikinheimo.

Ohjaavalla ministeriöllä on jatkossa vastuu kehittää yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän sekä muiden sidosryhmien kanssa ennakointi- ja koulutuksen mitoituksen ohjausmalli siten, ettei vääristymää kysynnän ja tarjonnan välillä pääse syntymään.

EK esittää myös, että korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seurantaa vahvistetaan. Olisi hyvä määritellä yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle eri alojen tarpeet huomioivat monipuoliset kriteerit, joihin korkeakoulut vastaavat.  Tässä työssä työ- ja elinkeinoelämän edustajat ovat mielellään mukana.

Hienosäädöstä korkeakouluverkoston yhteiseen visioon

Rahoitusmallien kriteereiden tarkistus on paikallaan. Rahoitusmallien hienosäädön sijasta olisi varmistettava koko korkeakoululaitoksen ja innovaatiojärjestelmän taloudellinen kestävyys. Tarvitaan visio, miten vastataan kasvavan globaalin talous- ja osaamiskilpailun sekä Suomen uudistumisen haasteisiin. EK:n mielestä on ehdottoman tärkeää, että korkeakouluja kannustetaan profiloitumaan ja vahvistamaan yhteistyötä yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa niin tutkimuksessa kuin opetuksessa.

Nyt tarvitaan jämäköitä toimenpiteitä yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkoston ja tutkimuslaitosten kokoamiseksi elinvoimaisiksi osaamisen tihentymiksi, Heikinheimo vaatii.  Korkeakouluverkostossa on meneillään useita hyviä prosesseja tähän suuntaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt työryhmiltä ehdotukset ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen perusrahoituksen laskentatavan uudistamiseen vuodesta 2017 lähtien. EK:n lausunnot työryhmien ehdotuksiin: linkin taakse

Lisätiedot:

Kommentit

Kommentoi