OECD: Suomessa korkea hyvinvointi, mutta heikko talous

– Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n tänään julkistama raportti antaa selkeän kuvan Suomen nykytilasta ja suosituksillaan suunnan tärkeimmille talouspoliittisille tavoitteille, sanoo EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Raportti osoittaa, että Suomessa on korkea hyvinvoinnin taso, tuloerot ovat pieniä ja absoluuttista köyhyyttä vähän. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että viime vuosina talouden kasvu on ollut miinusmerkkistä. Kansantalous on taantunut vuoden 2007 huipputasoltaan noin 7 prosenttia.

Ongelmien perussyy on viennin heikkous. Tämä johtuu mm. elektroniikka– ja paperiteollisuuden alamäestä, maailman investointikysynnän vähäisyydestä, joka erityisesti on vaikuttanut suomalaisiin yrityksiin sekä Venäjän talouden ongelmista.

OECD:n mukaan yksikkötyökustannukset ovat Suomessa heikentyneet, koska palkat ovat nousseet nopeammin kuin tuottavuus. OECD painottaa erityisesti tätä tekijää, vaikka merkittävä osa viennin pudotuksesta on johtunut muista kuin kustannustekijöistä.

Tarvitaan parempaa kilpailukykyä

Vahvempi kustannuskilpailukyky olisi OECD:n mukaan lieventänyt mainittujen shokkien vaikutusta. Suomi on kiistatta menettänyt markkinaosuuksiaan ja vaihtotase on vuosina 2011 –2014 painunut alijäämäiseksi.

– OECD pitää kustannuskilpailukyvyn palauttamista Suomen keskeisenä politiikkasuosituksena. Tätä linjausta myös EK haluaa erityisesti kaikessa toiminnassaan edistää, Pinomaa sanoo.

OECD pitää myönteisenä, että palkat nousevat Suomessa maltillisesti. Järjestö kuitenkin huomauttaa, että myös Suomen kilpailijamaissa palkat nousevat hitaasti. Siksi hallituksen arvioiman 10–15 prosentin kilpailukykyvajeen umpeen kuromiseen tarvitaan myös muita toimia, kuten muutoksia työaikaan ja lisää paikallista sopimista.

Voimakas tuki menoleikkauksille

EK:n tavoin myös OECD on huolestunut Suomen julkisen talouden kasvavasta velasta ja korostaa, että julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon ovat Suomessa OECD maiden suurimmat. Siksi molemmat järjestöt suosittavatkin, että julkista taloutta sopeutetaan menoleikkauksin, kuten hallitus on suunnitellut.

Jos julkista taloutta ei millään lailla sopeutettaisi, julkinen velka nousisi noin 100 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. OECD korostaa, että julkista taloutta on tasapainotettava maltilla – liika kiristys voisi vaarantaa orastavan kasvun.

– OECD:n mukaan on ongelmallista, että osa leikkauksista kohdistuu osaamiseen. Näiden leikkausten vaikutuksia olisi lievennettävä parantamalla koulutusjärjestelmän tehokkuutta, jotta koulutuksen taso pysyy korkeana, Pinomaa muistuttaa.

Työmarkkinoita OECD pyrkii tehostamaan lyhentämällä työttömyysturvan kestoa ja alentamalla sen tasoa. Myös työttömien työnetsintää tulisi aktivoida. Lisäksi  perhevapaajärjestelmiä olisi uudistettava. OECD pitää myös tärkeänä, että verotuksen kannustavuutta parannetaan erityistesti työn verotusta keventämällä. Samaa mieltä ollaan myös EK:ssa.

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi