Sari Siitonen bloggaa: Onnistunut energia- ja ilmastopolitiikka synnyttää hyvinvointia

Päästövähennykset ovat olennainen mutta ei ainoa näkökulma kansalliseen energia- ja ilmastopolitiikkaan. Sen kautta tulee hakea ratkaisuja myös siihen, kuinka saamme luotua kestävää talouskasvua ja uusia työpaikkoja suomalaisille, kirjoittaa EK:n Kestävä liiketoiminta -vastuualueen johtaja Sari Siitonen.

Johtaja Sari Siitonen (Kestävä liiketoiminta) vastaa 1.1.2016 alkaen mm. EK:n energia- ja ilmastoasioiden edunvalvonnasta.
Johtaja Sari Siitonen (Kestävä liiketoiminta) vastaa 1.1.2016 alkaen mm. EK:n energia- ja ilmastoasioiden edunvalvonnasta.

Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ollaan parhaillaan uudistamassa. Siinä yhteydessä mietitään, kuinka EU:n 2030-tavoitteet ja Sipilän hallitusohjelman biotalouteen ja puhtaisiin ratkaisuihin liittyvät tavoitteet voidaan saavuttaa. Nyt linjattavan energia- ja ilmastopolitiikan olisi oltava pitkäjänteistä ja ennakoitavaa, jotta sei loisi vahvan perustan kestävälle kasvulle ja suomalaisten hyvinvoinnille.

Teollisuuden ja palvelujen elinvoimaisuuden turvaamiseksi on olennaista luoda kilpailukykyinen ja ennakoitava toimintaympäristö sekä varmistaa kohtuuhintaisen ja toimitusvarman energian saatavuus. Kun yritystoiminnan edellytykset ovat kunnossa, yritykset myös investoivat ja synnyttävät uusia työpaikkoja Suomeen.

Huomio talouskasvuun ja vientiin

Vaikka talous kääntyisi kasvuun ja maahamme syntyisi uutta liiketoimintaa, ei siitä tarvitse seurata päästöjen kasvua, sillä viime vuosina päästöjen ja talouskehityksen välinen riippuvuus on vähentynyt. Siksi ilmastopolitiikkaa mietittäessä olisi tärkeää miettiä asioita laajemmasta kasvua synnyttävästä perspektiivistä eikä ainoastaan sitä, kuinka pystymme täyttämään omat päästövähennysvelvoitteemme.

Erityisen tärkeää on panostaa tuotteidemme ja palveluidemme vientiin, jotta taloutemme voisi kasvaa. Pariisin ilmastosopimuksen vauhdittamana maailmanlaajuinen cleantech-markkina on voimakkaassa kasvussa, ja tästä markkinasta toivoisi suomalaisyritysten ottavan ison siivun. Uutta liiketoimintaa saadaan aikaan innovatiivisilla kokeiluilla, erilaisten ja erikokoisten toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja keskittymällä tuotteiden ja palveluiden tuotteistamiseen, kaupallistamiseen ja markkinoille vientiin.

Jotta myös olemassa olevan energiatehokkaan ja vähäpäästöisen vientiteollisuutemme kilpailukyky voitaisiin turvata, olisi päästöillä oltava eripuolilla maailmaa sama kohtelu ja hinta. Ilmastonmuutos on globaali ongelma, ja siksi myös ratkaisukeinojen on oltava sellaisia, ettei tuotanto pakene alhaisemman sääntelyn maihin.

Ei varaa lisätä kansallista sääntely- ja kustannuskuormaa

Yritystemme kilpailukykyyn vaikuttaa maailmanmarkkinoilla määräytyvien tuotteiden, kuten öljyn ja sellun, hinta. Samalla tavoin kilpailukykyyn vaikuttavat myös EU:n päästökauppamarkkinoilla määräytyvä päästöoikeuden hinta ja pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla muodostuva sähkön hinta. Kotimarkkinoilla käytettävien raaka-aineiden, energian ja kuljetusten hintaan vaikuttaa lisäksi voimakkaasti myös verotus ja erilaiset tukimekanismit.

Siksi yrityksiin kohdistuvaa kansallista lisäsääntelyä ja -kustannuksia on vältettävä. Näin varmistetaan yrityksillemme sellainen toimintaympäristö, jossa on hyvä kasvaa ja josta voi ponnistaa maailmalle.

Energia- ja ilmastopolitiikkaa tehtäessä on mahdollista tehdä sellaisia valintoja, että yrityksemme voivat hyödyntää maailmanmarkkinoiden mahdollisuudet ja vähentää päästöjä moninkertaisesti verrattuna siihen, että keskittyisimme vain saavuttamaan omat ilmastotavoitteemme kotimaassa. Onnistuessaan energia- ja ilmastopolitiikka luo pohjan hyvinvoinnille.

Kommentit

Kommentoi