Aino Salmi bloggaa: Vieläkö Schengen voi pelastua?

Jos osa EU-maista jatkaa sisärajatarkastuksiaan kahden vuoden ajan, Schengenin luvut katsotaan luetuiksi, bloggaa EK:n Brysselin-toimiston harjoittelija Aino Salmi.

Aino Salmi on harjoittelijana EK:n Brysselin-toimistossa.
Aino Salmi on harjoittelijana EK:n Brysselin-toimistossa.

Kuusi Schengen-maata on palauttanut väliaikaiset tarkastukset rajoilleen ja osa niistä suunnittelee jatkavansa käytäntöä. Tarkastukset voidaan ottaa Schengen-sopimuksen artiklan 26 nojalla käyttöön poikkeuksellisissa olosuhteissa enintään kuudeksi kuukaudeksi ja tätä toimenpidettä on mahdollista jatkaa yhteensä kaksi vuotta. Brysselin puheissa osa valmistautuu jo Schengenin hautajaisiin.

Sisärajatarkastukset jäivät historiaan parikymmentä vuotta sitten ihmisten ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden idean kukoistaessa – tarkastukset Schengenin allekirjoittajamaiden välillä poistuivat Suomen EU:hun liittymisen vuonna 1995. Pakolaiskriisi ja terrorismi haastavat nyt Schengen-sopimuksen ja lisäävät poliittista painetta Euroopassa. Euroopan maat pystyttävät rajoilleen niin konkreettisia kuin symbolisiakin aitoja.

Schengen-keskustelun keskiössä ovat mm. Syyrian sisällissota ja Kreikan rajavalvonnan puutteet. Komissio tekee kaikkensa, jotta Kreikka laittaisi vuotavat rajansa kuntoon. Yhteisistä ulkorajoista täytyy pitää huolta, jotta sisärajat voidaan pitää yhä auki. On riskinä, että ulkorajojen ongelmat siirtyvät sisemmäksi. Jos tilanne pitkittyy ja jotkut EU-maat jatkavat sisärajatarkastuksiaan kahden vuoden ajan, Schengenin luvut katsotaan luetuiksi.

Vapaan liikkuvuuden loppu konkretisoituisi työmatkalaisten ja tavaraliikenteen ongelmiin. Ajatushautomo Bruegelin mukaan vuonna 2014 Schengen-maiden rajat ylitti päivittäin työmatkallaan 1,7 miljoonaa ihmistä. Sen mukaan myös esimerkiksi Saksassa 78 % tuotteiden kuljetuksesta tehdään maanteitse.

Jos Schengen-alue lakkaa olemasta, ei yksikään ihminen tai tavara ylitä maidemme rajoja vapaasti. Rajat ruuhkautuvat, kulkeminen hidastuu ja taloudelliset tappiot ovat väistämättömät. Vaikutukset yltäisivät eittämättä myös turismiin, huolettoman liikkumisen Eurooppa menettäisi houkuttelevuuttaan matkailukohteena.

Rajatarkastusten käyttöönotto on raskas poliittinen päätös. Passikontrollin palauttaminen EU-maiden välisille rajoille olisi myös kova kolaus unionin vapaan liikkuvuuden periaatteelle ja suuri symbolinen tappio Euroopan integraatiolle. Luxemburgin ulkoministeri Jean Asselborn varoitti siirtolaiskriisin ja rajavalvonnan palauttamisen uhkaavan koko EU:n tulevaisuutta. Jos Schengen kaatuu, kaatuu hänen mukaansa myös EU:n suurin saavutus, vapaa liikkuvuus.

Rajatarkastusten palauttaminen tuntuu vaihtoehdoista helpoimmalta, kun ”jotain pitää tehdä”. Suuria lupauksia toimista pakolaiskriisin ratkomiseksi on tehty, mutta toimeenpano takkuilee. Tarvitaan yksi, yhtenäinen eurooppalainen linja. Pelisäännöt ovat olemassa, mutta sisäasiainkomissaari Dimitris Avramopouloskin sen sarkastisesti tiivisti: ”Schengen-alue voidaan pelastaa ainoastaan soveltamalla Schengenin sääntöjä.”

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi