Talousennusteita, Schengeniä ja muuta Bryssel-pöhinää

EK:n Brysselin-toimisto on poiminut läpileikkauksen viime päivien puheenaiheista, joista EU-kuplassa kohistaan. Mukana on niin uutisaiheita kuin havaintoja paikallisista seminaareista.

EU_lippu_6142306_m

Euroopan talous kasvaa maltillisesti, maakohtaiset erot huomattavia

Euroopan talous elpyy nyt neljättä vuotta peräkkäin, mutta kasvu on hyvin maltillista. Samaan aikaan iso osa maailman talouksista kamppailee suurien haasteiden edessä ja riskit myös Euroopan taloudelle kasvavat. Maakohtaisissa ennusteissa Suomelle luvataan kahdelle seuraavalle vuodelle hyvin hienoista työttömyyden taittumista, BKT:n uskotaan kasvavan puoli prosenttia vuonna 2016. Kasvu on edelleen EU-maiden toiseksi heikointa. Vain Kreikka on Suomen jäljessä.

Euroopan talousennusteen voi katsoa videon muodossa komission sivuilla. Oheinen kuva havainnollistaa hyvin talouskehityksen vahvuudet ja heikkoudet.

Schengen-keskustelun keskiössä nyt rajavalvonnan kustannukset

Elinkeinoelämä on huolissaan Schengenin mahdollisen jäätymisen talousvaikutuksista ja kustannuskysymykset ovat nousseet Schengen-keskustelun valokeilaan. Ranskan hallituksen talouden suunnitteluvirasto France Stratégie arvioi viime viikolla pysyvien rajatarkastusten kustannusten nousevan jopa 110 miljardiin vuosittain, tämä heikentäisi EU:n taloutta 0,8 % vuosikymmenessä.

Schengenin puolustajat ovat äänekkäitä, Brysselin päärautatieaseman liepeillä järjestettiin lauantaina European Young Federalists -järjestön koordinoima mielenosoitus: ”Don’t touch my Schengen”. Mieltä osoitetaan myös Twitterissä, keskustelua voi seurata esimerkiksi tunnisteiden #DontTouchMySchengen, #freemovement ja #Schengen alla.

Toimivista sisämarkkinoista triljoonan euron bonus talouteen

Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu (EPRS) julkaisi tammikuussa IMCO-valiokunnan tilaaman strategisen selvityksen siitä, millaisilla ratkaisuilla eurooppalaisia sisämarkkinoita tulisi kehittää. Tällä hetkellä sisämarkkinoiden esteiden ja tehottomuuden vuoksi suuruudeltaan noin triljoonan euron vuotuinen markkinapotentiaali jää hyödyntämättä.

Raportissa ehdotetaan esimerkiksi, että Eurooppa-neuvoston tulisi säännöllisesti käsitellä sisämarkkinakysymyksiä. Lisäksi nähdään tarvetta erilliselle sisämarkkinaneuvostolle, ja sisämarkkinoiden toimivuutta tulisi seurata osana eurooppalaista ohjausjaksoa. Myös olemassa olevan sääntelyn toimeenpanossa ja sidosryhmien osallistumisessa mm. säännösten valmisteluun ja toimeenpanoon nähdään parantamisen varaa.

Tutustu selvitykseen kokonaisuudessaan.

COP21 – Shall, should vai will?

Brysseliläisen ajatushautomo European Policy Centren (EPC) järjestämässä Pariisin ilmastokokouksen tuloksia käsittelevässä seminaarissa 5.2. kuultiin varsin yhtenäisiä viestejä. Niin elinkeinoelämän, EU-instituutioiden kuin järjestöjenkin (EUROCITIES, Climate Action Network Europe) edustajat peräänkuuluttivat sopimuksen tehokasta täytäntöönpanoa, yhteistyötä ja EU:n vahvan ilmastotoimijan roolin säilyttämistä. BusinessEuropen mukaan sopimus voi olla jopa ”game changer” – se avaa eurooppalaisille yrityksille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia myös mantereen ulkopuolella sekä tasoittaa parhaimmillaan kilpailukykyeroja. Elinkeinoelämä kaipaa kuitenkin selkeyttä siihen, mitä yrityksiltä konkreettisesti odotetaan kansainvälisen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi. Sopimuksen kielellinen täytäntöönpano esimerkiksi kasvihuonepäästöjen vähentämisen osalta kun jättää hieman tulkinnanvaraa – shall, should vai will.

Euroopan parlamenttiin erityinen MES-ryhmä

Kolmen mepin aloitteesta perustettava eturyhmä toimii Kiinan markkinatalouskeskustelun ylläpitäjänä parlamentissa komission ehdotusta odotellessa. Ryhmään toivotaan meppejä debatin molemmilta laidoilta, tärkeintä on teeman pitäminen valokeilassa. Kiinan markkinatalousstatuksesta (market economy status, MES) on puhuttanut koko alkuvuoden, päätös statuksen myöntämisestä tehtäneen tämän vuoden lopussa. Lue, kuinka EK:n asiantuntija Saila Turtiainen selventää Kiinan MES-keskustelua.

Mobiilisovellukset työllistävät eurooppalaisia

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Progressive Policy Institute (PPI) arvioi, että mobiilisovellusmarkkinat – nk. ”App Economy” – työllistävät suoraan ja epäsuorasti 1,64 miljoonaa ihmistä Euroopassa (EU-28 sekä Norja ja Sveitsi), kun Yhdysvalloissa luku on 1,66 miljoonaa. PPI pitää merkittävänä, että koko sektori on syntynyt käytännössä tyhjästä vuoden 2008 jälkeen, eli talouskriisin aikana.

Suomessa mobiilisovellusten arvioidaan luoneen 47 400 työpaikkaa. Mikä merkittävämpää, meillä tällaisten työpaikkojen esiintymistiheys on Euroopan korkein, 1,9 % kaikista työpaikoista.

Tutustu PPI:n raporttiin ja tutkimusmetodeihin tarkemmin.

Kiinnostava nimitys Kataisen kabinetissa

Suomalainen Marika Lautso-Mousnier on aloittanut 1.2. tehtävässään varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kabinetin jäsenenä. Hänen vastuulleen kuuluvat mm. sisämarkkina-asiat. Jatkossa kabinetin jäsen Grzegorz Radziejewski vastaa mm. kiertotalous-, Energiaunioni- ja liikenneasioista. Tatu Liimatainen avustaa häntä näissä teemoissa. Tutustu Kataisen kabinetin jäseniin ja heidän vastuihinsa.
Brysselin uutisvälähdykset kokosi EK:n Brysselin-toimiston väki

Kommentit

Kommentoi