Britanniaa, pakolaiskriisiä ja muuta Bryssel-pöhinää

EK:n Brysselin-toimisto on poiminut taas päällimmäiset puheenaiheet, joista EU-kuplassa kohistaan. Loppuviikon huippukokouksen agendalla on Britannian ohella pakolaiskriisi ja vähän myös talouspolitiikka.

Brussels_kartta_123RF_4998412_mIso-Britannia ja pakolaiskriisi pääaiheina huippukokouksessa 18.–19.2.

Jännitysnäytelmä Ison-Britannian EU-jäsenyyden jatkosta saanee tällä viikolla yhden huipennuksen, kun Euroopan valtion- ja hallitusten päämiehet käsittelevät puheenjohtaja Tuskin kompromissiehdotusta Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Jos neuvottelutulos saadaan aikaan, kansanäänestys pidettäneen kesäkuussa.

Pakolaiskriisinhallintaan tehtyjen päätösten toimeenpanoa – tai sen puutetta – on arvosteltu ankarasti. Eurooppa-neuvosto paneutuu nyt päätösten implementoinnin tarkastelun lisäksi valmistelemaan seuraavassa kokouksessaan maaliskuussa tehtäviä päätöksiä.

Huippukokouksessa on hyväksyttävänä myös suositus euroalueen talouspolitiikasta.

Eurooppa-neuvoston sivuilta löytyy teemojen taustoitusta sekä esimerkiksi puheenjohtaja Tuskin kirje Eurooppa-neuvoston jäsenille Britannian uudeksi järjestelyksi EU:ssa.

Tutustu EK:n tuottamaan Britannia-taustamuistioon, jossa vaikutusarvioita ja EK:n näkemyksiä.

Brexit-leirit yhdistyvät

Euroskeptikkojakin löytyy monelta tasolta. The Sunday Express uutisoi niiden lähentyneen Briteissä nyt ”superryhmäksi”. Uusi kattoryhmä tulee yhdistämään Brexitin kannattajien äänet ensi kertaa. Riidat sivuutetaan kansanäänestyksen tuoman ”ainutkertaisen mahdollisuuden” vuoksi.

Brexitin puolestapuhujilla tulee silti yhä olemaan kaksi pääryhmää: Leave EU ja Vote Leave. The Timesille tehdyn kyselyn mukaan Brexitin kannattajilla on nyt 9 % etumatka ”Bremain”-leiriin.

EU:n kuusi perustajamaata haluaa yhä syvenevää integraatiota

Brysselissä on aistittavissa myös vastavoimia Britannian taktiikalle. Belgian, Ranskan, Saksan, Italian, Luxemburgin ja Alankomaiden ulkoministerit antoivat viime viikolla yhteisen julkilausuman EU:n tulevaisuudesta. Maat uskovat vahvasti, että EU on edelleen paras vastaus tämänhetkisiin haasteisiin ja että unioni mahdollistaa erilaiset polut yhteistyön tiivistämisessä. Tiedote on näpäytys EU-jäsenyysehtoja uudelleenneuvottelevalle Britannialle ja uusia jäsenmaita kohtaan, joiden ei koeta kantavat vastuutaan pakolaiskriisissä. On arveltu, että ensi vuonna Ranskassa ja Saksassa pidettävien vaalien jälkeen voidaan nähdä uusi sysäys EU:n entistä syvemmälle yhteistyölle.

Energiaunionin ”talvipaketti” julkaistiin

Komissio julkisti tänään ns. talvipaketin, joka sisältää mm. seuraavat Energiaunioniin liittyvät aloitteet:
• lämmitys ja jäähdytys -strategia
• kaasun toimitusvarmuusasetuksen uudistus
• nesteytetyn maakaasun (LNG) strategia ja kaasun varastointi

Komission tavoitteena on tehdä lämmityksestä ja jäähdytyksestä tehokkaampaa ja ympäristöllisesti kestävämpää. Tämä on yksi EU:n Energiaunionin prioriteeteista. Lue lisää EK:n nettiuutisesta.

Ajatustenvaihtoa liikkuvuuspaketin haasteista

Komissio näyttää vähitellen hahmottavan, miksi sen suunnitelmat lähetettyjen työntekijöiden direktiivin avaamisesta ja erityisesti ”sama palkka samasta työstä samalla työpaikalla” -periaatteesta ovat työnantajille haasteellisia. Toivoa sopii, että tämä heijastuu myös ehdotusten sisältöön.

Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston virkamiehet korostivat viimeviikkoisessa tapaamisessa, että tarkoituksena ei missään nimessä ole vähentää työntekijöiden liikkuvuutta. Heidän mukaansa tavoitteena on vain mahdollistaa ”reilu” kilpailu eri jäsenvaltioista tulevien yritysten välillä ja taata ”reilut” työehdot liikkuville työntekijöille.

Virkamiehet kuuntelivat kuitenkin herkällä korvalla, millaisia ongelmia sama palkka -periaate voi aiheuttaa työpaikoilla ja miksi se voi merkittävästi haitata suomalaisen TES-neuvottelujärjestelmän ja -kulttuurin toimivuutta.

Komissiosta on lupailtu, että liikkuvuuspaketin julkaisuajankohta vahvistetaan mahdollisesti tämän viikon aikana.

Aktiivisen ikääntymisen neuvottelut käyntiin

Eurooppalaisten sosiaalipartnereiden välisiä neuvotteluita aktiivisen ikääntymisen puitesopimuksesta pohjustettiin viime viikolla tiedonkeruuseminaarilla.

Seminaarissa esiteltiin erilaisia kansallisia ja yrityskohtaisia ratkaisuja, joilla pyritään pidentämään työuria, kohentamaan työssä jaksamista sekä ylläpitämään ja edistämään kaikenikäisten työntekijöiden osaamista. Myös suomalaisten keskusjärjestöjen laatima työkaarimalli oli esillä.

Neuvottelut käynnistyvät toden teolla maaliskuussa. Sosiaalipartnereiden yhteinen tahtotila on, että lopputuloksen tulisi olla konkreettinen, ymmärrettävä ja ennen kaikkea hyödyttää molempia osapuolia.

Kiinan markkinatalousstatus (MES) taas tapetilla

Kiinan tavoittelema markkinatalousstatus on kuuma kestoaihe, joka on herättänyt myös mielenosoittajat tällä viikolla Brysselin kaduille. MES:iä vastustavan mielenosoituksen taustalla olivat mm. eurooppalaisen terästeollisuuden kattojärjestö Eurofer yhdessä alan työntekijäjärjestöjen kanssa.

Kysymys Kiinan markkinatalousstatuksesta on elinkeinoelämälle vaikea ja monisyinen. Osa eurooppalaisista yrityksistä hyötyy ylimääräisten tullien asettamisesta. Samalla polkumyyntitullit nostavat EU:n maahantuojien ja teollisuuden kustannuksia, kun tuonti Kiinasta kallistuu. On myös paljon eurooppalaisia yrityksiä, jotka toimivat Kiinassa ja haluavat ehkäistä kitkaa kauppasuhteissa. EU:n ja Kiinan välisistä suhteista voi lukea myös Saila Turtiaisen kirjoittamasta Kauppalehti-kirjoituksesta.

Brysselissä työskentelee 20 000 lobbaajaa

Le Soir -lehden keräämien tietojen mukaan Euroopan parlamentin ja Euroopan komission EU-edunvalvontaa koskevaan avoimuusrekisteriin liittyneistä organisaatioista 28 % toimii pysyvästi Brysselissä. Rekisteröityneistä organisaatioista 25,8 % on kansalaisjärjestöjä ja 65,1 % yritysten ja ammatillisten järjestöjen edunvalvojia.

Bryssel lukuina:
• 20 EU:n organisaatiota
• 42 hallitustenvälistä järjestöä
• 29 kansainvälistä koulua, joissa 22 772 oppilasta
• 8686 avoimuusrekisterissä olevaa edunvalvontaorganisaatiota tai henkilöä, joiden EU-edunvalvontaan käyttämä yhteisbudjetti on arviolta 160 miljoonaa euroa
• 979 ulkomaalaista toimittajaa (huippukokouksen aikana määrä nousee 1200-1700 toimittajaan)
• 5400 diplomaattia

 

Sisällön kokosi EK:n Brysselin toimisto.

Kommentit

Kommentoi