Schengen-euroja, vapaakauppaa ym. Brysselin-pöhinää

Brysselin kuplassa puidaan suurten uutisotsikoiden ohella myös jakamistaloutta, sähkömarkkinoita ja digitaalisuutta. EK:n Brysselin-toimisto tiivisti viime päivien puheenaiheet.

Brussels_kartta_123RF_4998412_m

Schengenin kaatumisen kustannusarviot puhututtavat

Saksalaisen Bertelsmann-säätiön teettämän tutkimuksen mukaan optimistisimmankin skenaarion mukaan Euroopan kasvu pienenisi Schengenin hylkäämisen myötä merkittävästi. Muista Euroopan maista tuotujen tuotteiden hinta nousisi yhden prosentin. Pessimistisemmän skenaarion mukaan tuonnin hinta kasvaisi 3 %, jolloin Saksan BKT voisi tippua 235 miljardia ja Ranskan BKT jopa 244 miljardia euroa. Samaan tutkimukseen pohjautuen Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä on arvioinut, että Suomen menetykset olisivat vähintään 400 miljoonaa, pahimmillaan jopa miljardi euroa BKT:sta vuodessa.

Samaan aikaan Schengenin murentaminen jatkuu. Nyt Belgia on ottamassa käyttöön väliaikaiset rajatarkastukset Ranskan puolella sijaitsevan Calais’n epävirallisen pakolaisleirin purkamisen ajaksi. Belgia pelkää, että leirin purkamisen seurauksena pakolaiset siirtyisivät 60 kilometrin matkan Belgian rajojen sisälle. Pakolaistilanteen pelätään myös karkottavan kevään mukanaan tuomat turistit Belgian rannikolta.

TTIP-neuvotteluissa uusi vaihde

EU:n ja USA:n välisissä TTIP-kauppaneuvotteluissa on yhä tavoitteena saada aikaan poliittinen sopimus ennen presidentti Obaman kauden päättymistä. Viime viikolla käynnistyneellä 12. neuvottelukierroksella oli ensimmäistä kertaa pöydällä myös investointisuoja. Sen tavoitteesta vallitsee osapuolten välillä yhteinen näkemys, mutta Yhdysvallat kyseenalaistaa tarvetta lisätä valtioiden ”suojaa”.

Toisen kuuman perunan kohdalla, julkisissa hankinnoissa, neuvottelijat kehottivat realismiin. Mitään suurta kokonaisuudistusta ei ole näköpiirissä.

EU:n ja Kanadan vapaakauppasopimukseen uudenlainen investointisuoja

Komissio ilmoitti 29.2., että EU:n ja Kanadan väliseen ns. CETA-sopimukseen on lakitarkastelussa saatu sisällytettyä uusi versio investointisuojasta. Tämä uusi malli on pääkohdiltaan sama, jota EU on tarjonnut myös osaksi EU:n ja USA:n välistä TTIP-sopimusta ja se poikkeaa komission mukaan merkittävästi aikaisemmasta ns. ISDS-mallista. Komission tiedotteesta saa lisätietoa sopimuksen sisällöstä.

Jakamistalouteen ei ole tulossa uutta lainsäädäntöä

Komissio vaikuttaa tiedostavan jakamis- tai yhteistyötalouteen liittyvän sääntelyn vaikeudet. On haastavaa luoda pelisääntöjä, jotka olisivat tasapuolisia sekä olemassa oleville toimijoille kuin alalle tulijoille.

Komissio antaa todennäköisesti kesäkuussa ohjeistusta EU-sääntelyn soveltamisesta jakamistalouden liiketoimintamalleihin – kyse ei ole siis uudesta lainsäädännöstä. Tarkoituksena on tarkastella esimerkiksi palveludirektiiviä ja sähköistä kaupankäyntiä, kuluttajasuojaa, työelämäasioita ja verotusta.

Komissiolta ei siis ole tulossa käänteentekeviä uusia toimia. Aktiivisimmin uutta EU-tason lainsäädäntöä haluavat uusien bisnesmallien kehittäjät, jotka toimintaa käynnistäessään törmäävät eri jäsenmaiden hajanaisiin ja epäjohdonmukaisiin pelisääntöihin.

Privacy Shield -sopimus mahdollistaa tietovirrat yli Atlantin

Erityisesti verkkoliiketoimintaa tekeville yrityksille olennainen Safe Harbor -kiista ratkesi helmikuun alussa, kun EU ja Yhdysvallat pääsivät sopimukseen uudesta Privacy Shield -mekanismista. Se mahdollistaa yrityksille tietojen siirron ja säilyttämisen Atlantin kummallakin puolella.

Uusi Privacy Shield -sopimus tarkentaa yritysten velvoitteita huolehtia tietosuojasta. Se asettaa myös Yhdysvaltain viranomaisille uusia velvollisuuksia ja rajoituksia mm. massaurkinnan ja läpinäkyvyyden osalta. Lisäksi se tarjoaa EU-kansalaisille valitusmekanismin, mikäli nämä kokevat oikeuksiensa tulleen loukatuksi.

EU:n puolesta sopimuksen hyväksyy muodollisesti neuvosto, mutta myös parlamentin täytyy antaa suostumuksensa, ennen kuin neuvosto allekirjoittaa sen.

Lue lisää EK:n nettiuutisesta tai komission lehdistötiedotteesta.

EU:n ilmastopolitiikka vaatii sähkömarkkinoiden uudistamista

Brysselissä järjestetyssä EU Energy Summitissa keskusteltiin mm. Pariisin ilmastokokouksen jälkeisistä EU:n suunnitelmista. Tilaisuudessa pohdittiin, mikä esimerkiksi energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Komissaari Miguel Arias Canete korosti pitkän aikavälin ilmastopolitiikan tärkeyttä sekä nykyisten tavoitteiden pikaista ja tehokasta toimeenpanoa.

Lisäksi korostettiin sähkömarkkinoiden roolia. Vain uudistamalla sähkömarkkinat voidaan varmistaa, että esim. uusiutuvalle energialle ja kuluttajien itse tuottamalle sähkölle löytyy tilausta. Keskusteluissa tärkeään osaan nousivat myös kuluttajat, eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky ja energian toimitusvarmuus. Kaikkein kiivainta keskustelua käytiin kuitenkin kaasun roolista.

Suomi on digitaalisuuden top-viidessä

Euroopan komission torstaina julkaisemat Digital Economy and Society Index (DESI) -tulokset osoittavat, että jäsenmaat ovat saavuttaneet edistystä erityisesti verkottumisen, digitaalitaitojen ja julkisten palveluiden digitalisoimisen osalta. Parannuksista huolimatta tuloksista käy ilmi, että digitalisaation vauhti on hiipumassa. Komission mukaan nyt tarvitaan sekä jäsenvaltio- että EU-tason toimia poistamaan digimahdollisuuksien täysimääräisen hyödyntämisen esteitä.

 

 

Brysselin uutisvälähdykset kokosi EK:n Brysselin-toimiston väki

Kommentit

Kommentoi