Yrityselämän EU-arvioita ym. Brysselin-pöhinää

Poliittiset riskit ovat kasvussa. Elinkeinoelämä uskoo silti Euroopan tulevaisuuteen, kunhan maanosa saa koottua rivinsä, tiivistää Brysselin-toimisto viikkokoosteessaan.

Brussels_kartta_123RF_4998412_mElinkeinoelämä toivoo Eurooppaan yhtenäisempiä rivejä

EK:n eurooppalainen kattojärjestö BusinessEurope pohti vuosikonferenssissaan EU:n uudistamista. Tapahtumasta jäi päällimmäiseksi mieleen tulevaisuudenusko, ei purnaaminen. Tämä siitäkin huolimatta, että yritykset kohtaavat EU:ssa tällä hetkellä erityisen paljon epävarmuutta.

Poliittiset riskit ovat kasvaneet, kun Britannian ohella muuallakin Euroopassa kyseenalaistetaan unioniin kuulumista ja tai jopa sen olemassaoloa. BusinessEuropen viesti oli kuitenkin yksiselitteinen: eurooppalainen elinkeinoelämä haluaa pitää britit mukana EU:ssa.

Uuden yhtenäisyyden rakentaminen olisi nyt tehokkain lääke myös maanosan muihin kriiseihin ja tulevaisuuden haasteisiin. Konferenssin yhteydessä puhuneen EU:n ulkoministeri Frederica Mogherinin sanat kuulostivat erityisen kiinnostavilta pienen jäsenmaan näkökulmasta: ”EU:ssa on vain kahdenlaisia maita ‒ pieniä ja niitä, jotka eivät vielä ymmärrä olevansa pieniä.” Hajaantuneina kaikki EU-jäsenmaat ovat pieniä ja haavoittuvaisia – yhtenäisyys tuo voimaa ja vaikutusmahdollisuutta maailman mittakaavassa.

Samoja teemoja käsiteltiin myös toisaalla, kun Saksan työnantajajärjestö BDA ja työntekijäjärjestö DGB kohtasivat EU-aiheisessa debatissa. Molemmat työmarkkinaosapuolet uskoivat Euroopan kampeavan itsensä ulos kriiseistä yhteistyöllä. Kumpikin antoi tukensa Merkelin pakolaispolitiikalle. Tähänkin ongelmaan tarvitaan eurooppalainen ratkaisu, eikä oikea ratkaisu ole asettaa ylärajaa pakolaisten vastaanottamiselle.

Lue lisää BusinessEurope Dayn tunnelmista.

Globaali hiilen hinnoittelu vielä monen mutkan takana

Ajatushautomo European Policy Centren seminaarissa ”Prospects for international carbon markets” kuultiin kokemuksia ja tulevaisuuden ennusteita hiilen hinnoittelusta ja päästökaupasta niin Quebecista, Norjasta, Kiinasta kuin EU-alueeltakin.

EU:n päästökauppamekanismi on toistaiseksi laajin hiilimarkkina maailmassa, mutta uusia markkina-alueita on kehittymässä kovaa vauhtia. Kiina perustaa hiilimarkkina-alueensa vuonna 2017. Kiinan EU-edustuston edustaja Jiang Shuhuan kertoi paneelissa, että ilmastosta ennakoidaan Kiinan seuraavaa ”trendiä”.

Seminaarin panelistit ennustivat vuonna 2030 maailmassa olevan nelisen hiilimarkkina-aluetta ja hiilen hintojen lähentyneen globaalilla tasolla. Alueellisten markkinoiden todettiin olevan kustannustehokkain lähestymistapa päästöjen vähentämiseen, vaikkakaan ei ainoa. Martin Hession komission ilmastotoimien pääosastolta totesi erilaisten kansallisten päästöprofiilien tekevän alueellisesta ja alueiden välisestä yhteistyöstä haastavaa. Yhteiseen tulokulmaan pyritään, mikä näkyy lisääntyneenä sääntely-yhteistyönä.

Pienten teollisuusyritysten väylä palveluihin yhä haasteellinen

Valmistavan teollisuuden yritysten laajentaminen palveluliiketoimintaan on jo pidempään nähty mahdollisuutena vahvistaa eurooppalaisten teollisuusyritysten kilpailukykyä. Ajatushautomo Bruegelin mukaan teollisuusyritykset myyvät palveluita mm. sen vuoksi, että palvelut kestävät paremmin syklien vaihteluita ja niitä voidaan käyttää myös erottautumiskeinona kilpailijayrityksiin verrattuna. Lisäksi fyysinen tuote ja palvelut usein täydentävät hyvin toisiaan.

Eurooppalaiset yritykset ovat keskimäärin pieniä, mistä johtuen palveluliiketoiminnan käyttöönottoon liittyvä ennustamattomuus on niille suuri haaste. Kovasta kiinnostuksesta aiheeseen kertoo kuitenkin se, että käyttöön on otettu oma termi ”servinomics”. Termillä viitataan talousvaikutuksiin, joita teollisuuden palveluliiketoiminnalla on ko. yrityksiin.

Komission esitys lähetettyjen työntekijöiden direktiivin muuttamisesta julki

Komissio antoi 8.3. direktiiviehdotuksen lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin muuttamiseksi.

Lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, jonka tietyssä EU-maassa toimiva yritys lähettää työkomennukselle toiseen EU-maahan joko asiakkaan luokse, yritysryppään sisäisenä siirtona, tai vuokratyöhön. Olennaista on siis se, että henkilön varsinainen työnantaja sijaitsee yhä lähtömaassa (vanhassa kotimaassa).

Tiistaina julkistetun muutosesityksen kiinnostavin sisältö liittyy siihen, miten lähetettyjen työntekijöiden palkka jatkossa kohdemaassa määräytyy ja minkä maan työlainsäädäntöä noudatetaan pitkille komennuksille lähetettävien työntekijöiden työsuhteissa.

Kiertotalouden yritysesimerkeistä huutava pula

Useissa viime aikojen tapaamisissa on noussut esiin, että niin päättäjät kuin edunvalvojatkin tarvitsevat kipeästi hyviä yritysesimerkkejä ja käytännön kokemuksia kiertotalouden drivereista ja esteistä. Tämä on tullut esille keskusteluissa niin komission, parlamentin kuin ajatushautomoidenkin kanssa.

EK:n toimisto tekeekin ilomielin yhteistyötä yritysten kanssa, jotta edunvalvontaan saataisiin toivottua konkretiaa! Kiertotalousvideoita on jo tehty, mutta muitakin esitystapoja tarvitaan.

Toinen huomio liittyy biotalouteen. Se on Brysselissä vielä melko tuntematon käsite ja tällä hetkellä se liitetään lähinnä osaksi energia- ja ilmastokeskustelua, jossa pohditaan tällä hetkellä mm. biomassan kestävyyskriteereitä. On Suomen edun mukaista nostaa biotaloutta entistä näkyvämmin esille myös kiertotalouden esimerkkinä ja keihäänkärkenä.

Schengenin kaatamisen kustannuksia ei mitata vain euroissa

Uusia kustannusarvioita Schengen-sopimuksen pelätystä kaatumisesta julkaistaan jatkuvalla syötöllä. Euroopan komissio ennustaa nyt Schengen-alueen rajavalvonnan palauttamisen välittömiksi kustannuksiksi 5-18 miljardia euroa vuosittain.

Global Economic Dynamics arvioi Schengenin menettämisen heikentävän yritysten kilpailukykyä, turismia ja Euroopan laajuisten kriisien hallintamahdollisuuksia.

PÖHINÄ_Schengen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suomalaiset olivat maailman 12. liikkuvaisimpia vuonna 2014

Lähes 6% suomalaisista asui ulkomailla vuonna 2014, kertoo Forbes.

PÖHINÄ_Kuva_ulkomailla_asuvista

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit

Kommentoi