Verotusta, verkkobisnestä ym. Brysselin-pöhinää

Brysselin-toimistomme tutkassa näkyy tällä viikolla niin verotusta, digitaalista alustabisnestä kuin hybridiuhkiakin.

Brussels_kartta_123RF_4998412_mKesäisen sään saattelemana Brysselissä alkoi normaali arki paikallisten lomien päätyttyä ja viimeistenkin palattua kaupunkiin. Turvallisuussyistä suljettuja metroasemia avattiin alkuviikosta lisää ja kaupunki tuntuu päivä päivältä eloisammalta.

Strasbourgin täysistunnossa äänestetään tällä viikolla mm. EU:n matkustajarekisteristä ja tietosuoja-asetuksen lopullisesta hyväksymisestä. Parlamentin keskusteluja värittävät ainakin terrorisminvastaiset toimet ja EU:n ja Turkin pakolaissopimus.

Komissio julkaisi suuntaviivat ALV-järjestelmän uudistamiseksi

Komission 7.4. julkistamassa toimintasuunnitelmassa tarkastellaan, miten EU:n arvonlisäverojärjestelmää voitaisiin uudistaa sen yksinkertaistamiseksi, petosten torjumiseksi ja yritystoiminnan helpottamiseksi.

Tavoitteena on muokata nykyistä ALV-direktiiviä nopealla aikataululla niin, että se palvelisi paremmin yhtenäisen ja eheän EU:n arvonlisäveroalueen kehittämistä.

Komission mielestä arvonlisäverodirektiivillä ei pystytä tällä hetkellä vastaamaan riittävän tehokkaasti esimerkiksi veropetosten torjumiseen. Direktiivi ei myöskään ota huomioon esimerkiksi digitaalisen kaupankäynnin tuomia vaatimuksia.

Direktiivi asettaa myös raskaita hallinnollisia velvoitteita pk- ja startup-yrityksille kansainvälisen kaupankäynnin aloittamiseen.

Lue tarkemmin EK:n nettiuutisesta. Suunnitelmaan voi tutustua myös videon muodossa.

Suuryrityksille uusia velvoitteita verotietojen raportointiin

Komissio antoi 12.4. esityksen yritysten velvollisuudesta raportoida maakohtaisia verotietojaan julkisesti.

Julkisen raportointivelvoitteen piiriin mahdollisesti tulevien yritysten huolena on, että lukujen tulkitseminen on vaikeaa ilman verotuksen asiantuntemusta. Puutteellinen analyysi johtaa helposti vääriin johtopäätöksiin ja aiheettomiin syytöksiin. Toisaalta yritysten liikesalaisuudet voivat vaarantua, koska asiakkaat ja kilpailijat saavat tietoa mm. yritystoiminnan katteista.

Väärinkäsitysten välttämiseksi on jälleen syytä korostaa, että yrityksillä on jo nykyisellään laaja velvollisuus kertoa veroviranomaisille toiminnastaan eri maissa. Julkisella veroraportoinnilla ei luoda viranomaisille uusia työkaluja. Sillä ei siksi myöskään ehkäistä veronkiertoa, johon voidaan tarttua vain viranomaisten ja lainsäätäjien toimilla.

EK:n veroasiantuntija Virpi Pasanen paneutuu aiheeseen tarkemmin blogikirjoituksessaan.

Jäsenmaat usuttavat komissiota tarttumaan alustatalouden mahdollisuuksiin

Yksitoista jäsenmaata on lähestynyt komission varapuheenjohtaja Andrus Ansipia yhteisellä kirjeellä. Siinä peräänkuulutetaan komissiolta toimia, joilla tuettaisiin ns. alustataloutta eli verkkoalustojen varaan rakentuvaa liiketoimintaa. Kirjeen allekirjoittaneiden ministerien joukkoon kuuluu myös elinkeinoministeri Olli Rehn.

Viestin ydinsisältö on, että alustatalous tulisi nähdä ennen kaikkea mahdollisuutena, josta hyötyvät sekä yritykset että kuluttajat. Ministerit huomauttavat, että nykyinen sääntely kattaa myös verkkoalustat. Tässä vaiheessa tulisikin keskittyä voimassa olevien instrumenttien tehokkaaseen toimeenpanoon ja samalla jättää tilaa elinkeinoelämän itsesääntelylle. Uuden lainsäädännön riskinä on, että se kohdistuisi epätasaisesti eri toimijoihin ja voisi jarruttaa innovaatioita ja kasvua.

Yritysten näkökulmasta juuri tällaista lähestymistapaa kaivattaisiin useamminkin niin EU:lta kuin yksittäisiltä jäsenmailta, jotta eurooppalainen talous saadaan kestävälle kasvu-uralle.

Harmonisoidumpi EU28-sääntely avain digitalouden kasvuun

Kauppapolitiikkaan erikoistunut ajatushautomo ECIPE järjesti seminaarin, joka pureutui digitaalisen talouden tulppiin Euroopassa.

Keskeisenä ongelmana nähtiin liian heterogeeninen sääntely. Sääntelyn monimutkaisuus ehkäisee uusien yritysten pääsyä markkinoille. Perinteisen talouden haastava kilpailu ei ole saavuttanut Euroopan markkinoita riittävän ajoissa, joten digitaalisten yritysten on vaikeaa vahvistaa asemiaan Euroopassa. Kilpailua olisi saatava myös eri taloussektoreiden välille, ei vain niiden sisälle.

EU:n alueen yritysten tulee tyypillisesti suhteuttaa toimintansa 27 muun jäsenmaan kansallisiin lakeihin, mikä näivettää sekä digitaalisen että ei-digitaalisen liiketoiminnan menestymismahdollisuudet suhteessa esimerkiksi Yhdysvaltain markkinoihin hitauden ja kustannusten vuoksi. Tilaisuuden panelistien mukaan unionia vaivaa vision puute ja jäsenmaita kansallisylpeys ja eksklusiivisuuden ihanne.

Hybridiuhkiin halutaan varautua myös EU-tasolla

Hybridiuhat ovat nousseet viime vuosina näkyväksi teemaksi paitsi yksittäisissä jäsenmaissa, myös komission agendalla. Komission viimeviikkoinen tiedonanto hybridiuhkiin varautumisesta kattaa laajan kokoelman erilaisia ja esitasoisia toimenpiteitä, joista varsin moni on kuitenkin vanhan uudelleenlämmitystä.

Elinkeinoelämän kannalta keskeinen on komission huomio siitä, että hybridiuhkia voidaan torjua tehokkaasti ainoastaan hyvällä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä. Yrityksissä riskienhallinta ja varautuminen häiriötilanteisiin ovat osa arkipäiväistä toimintaa, mutta esim. kyberuhkien torjuminen ja kriittisen infrastruktuurin turvaaminen vaativat laajempaa yhteistyötä.

Lisätietoja komission tiedotteesta.

Komissio ehdottaa uusia sääntöjä maahanmuuttoon

Komissio julkaisi viime viikolla tiedonannon, jossa tarkastellaan vaihtoehtoja maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi ja laillisten maahantuloväylien vahvistamiseksi. Komission pyrkimyksenä on luoda reilumpi taakanjakosysteemin jäsenmaiden välille.

Työnantajia suoraan palvelevia avauksia ovat eurooppalaisen Blue Card -työluvan myöntämisehtojen joustavoittaminen ja tavoite helpottaa työluvan saaneiden liikkumista EU:ssa. Lisäksi komissio pohtii keinoja houkutella Eurooppaan mm. uusia start up-yrittäjiä.

Lisätietoja komission tiedotteesta.

Kesäkuun huippukokous siirtynyt Britannian kansanäänestyksen vuoksi

Eurooppa-neuvoston kokous päätettiin sittenkin siirtää brittien äänestyksen tieltä, uusi ajankohta on 28–29.6. Britannia äänestää EU-jäsenyydestään 23.6.

Suomenkin korkeakoulut EU-vertailussa

U-Multirank laittaa yli 1300 korkeakoulua 90 eri maasta järjestykseen mm. opettamisen ja oppimisen, tutkimuksen ja kansainvälisyyden mukaan. Suomesta vertailussa mukana on 17 korkeakoulua.

Logistiset ongelmat haittaavat yhä EU-työn saamista täyteen vauhtiin

Lopuksi vielä paikallista logistiikkatietoa. EU-instituutiot ovat joutuneet käyttämään luovuutta saadakseen pakolliset kokoukset järjestettyä ja täyden tehonsa palautettua Brysselin lentokentän toimiessa yhä vain noin 20 % kapasiteetilla. Useat komissaarit ja muu henkilökunta asuu Brysselissä, mutta meppien kohdalla tilanne on toinen. Heitä on käyty poimimassa Brysseliin niin Amsterdamista, Pariisista kuin Lillestäkin, kertoo Politico. Maaliskuiset terrori-iskut näkyvät EU-työssä myös entisestään kiristyneinä turvallisuustoimina.

Visit Brussels on avannut puhelinpalvelun auttaakseen kaupungissa vierailijoita mahdollisissa erikoisjärjestelyissä esimerkiksi liikkumisen suhteen. Myös EK:n Brysselin toimiston väki vastaa edelleen mielellään kaikkiin mieltä askarruttaviin Bryssel-kysymyksiin! Löydät yhteystietomme täältä.

Brysselin uutisvälähdykset kokosi EK:n Brysselin-toimiston väki

Kommentit

Kommentoi