Kauppakomissaari Malmström Suomessa: TTIP on iso mahdollisuus pienelle vientimaalle

22.04.2016

Kansalaistilaisuudessa puhututtivat neuvotteluiden tiedonkulku, sopimuksen hyödyt ja sidosryhmien huolet. Euroopan on tärkeää tarttua TTIP:in mahdollisuuksiin, silti omista reunaehdoista tinkimättä, korosti Malmström.

Kauppakomissaari Cecilia Malmström ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka 22.4. Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa.

Kauppakomissaari Cecilia Malmström ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka 22.4. Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa.

USA:n ja EU:n välisiä TTIP-kauppaneuvotteluita koskenut kansalaistapahtuma oli EU:n kauppakomissaari Cecilia Malmströmin Suomen-vierailun päätapahtumia. Komissaari vastasi yleisön kysymyksiin sekä keräsi palautetta TTIP-neuvotteluiden ratkaisevaan loppukiriin.

Malmström perusteli TTIP:n merkitystä talouskasvun, työpaikkojen ja korkeiden standardien kautta.

– Aiempien kauppasopimusten valossa meillä on kaikki perusteet odottaa positiivisia vaikutuksia myös TTIP:iltä. Sopimusta ei kuitenkaan haeta hinnalla millä tahansa. Emme tule uhraamaan työntekijöiden oikeuksia, ruokaturvaa tai muita Euroopan periaatteita.

Myös paikalla ollut ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka korosti TTIP:in merkitystä vientimaa Suomelle. Kaupan vapauttaminen on niin Suomelle kuin Euroopalle ajankohtaisinta silloin, kun oma talous kehittyy kituaalisti. Leijonanosa tulevasta talouskasvusta syntyy EU:n ulkopuolella, siksi TTIP:n ja myös muiden kauppasopimusten mahdollisuuksiin on tärkeää tarttua.

Läpinäkyvyys ja sidosryhmien osallistuminen herättivät keskustelua ja myös tunteita. Malmström puolusti komission uutta linjaa:

– Läpinäkyvyys ja aktiivinen tiedonkulku tekevät TTIP:istä uuden ajan neuvotteluprosessin. Vastapuolen neuvottelumateriaaleja ei EU:lla ole lupaa julkaista, mutta EU:n omat neuvottelutarjoukset ovat avoimia.

Malmströmiltä peräänkuulutettiin lisää konkretiaa TTIP-keskusteluun.

– Konkretia tulee pitkälti niiden hyötyjen kautta, joita pk-yrityksille tulisi vientikäytäntöjen helpottuessa. Kokonainen TTIP-sopimusluku keskittyy ratkomaan pk-yritysten kaupan esteitä. Pienten resurssiensa takia juuri pk-yritykset tarvitsisivat kipeimmin helpotusta esimerkiksi kaksinkertaiseen byrokratiaan.

Keskustelua herätti myös investointisuoja ja sen uudistuva riitojenratkaisumekanismi. Yleisöstä kysyttiin mahdollisuutta jättää koko kuuma peruna sopimuksen ulkopuolelle.

– Investointisuojaa ja keinoja sen puolustamiseen tarvitaan myös demokraattisten valtioiden välillä. Jos rajaisimme sen pois TTIP:istä, jäisivät eurooppalaiset yritykset altavastaajan asemaan. Positiivista on, että EU:n komission esittämä uusi riitojenratkaisumalli on saanut maailmalla positiivista palautetta.