Ilkka Oksala bloggaa: Paikallista sopimista käytännössä

Paikallinen sopiminen herättää voimakkaita tunteita. Hyvä niin. Kysymys on hyvin tärkeästä asiasta. Selviytyäkseen yhä nopeutuvasta kansainvälisen talouden muutoksesta pitää Suomessa toimivien yritysten pystyä ketterään toimintaan.

Työelämä-vastuualueen johtaja Ilkka Oksala
Työelämä-vastuualueen johtaja Ilkka Oksala

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt, eivätkä myöskään liitot pysty koskaan reagoimaan niin nopeasti kuin kansainvälisessä kilpailussa mukana olevien suomalaisyritysten pitää toimia. Siksi jatkossa on yhä enemmän päätösvaltaa siirrettävä yritystasolle, työpaikkatasolle ja työntekijätasolle.

Vierailin tänään Konecranesin tehtaalla Hyvinkäällä. Tapasin niin yrityksen kuin myös henkilöstön edustajia. Vakuutuin, että paikallinen sopiminen voi käytännössä toimia todella hyvin, jos osapuolet luottavat toisiinsa. Kun monta kuukautta on teoriatasolla neuvotellut paikallisesta sopimisesta, oli todella motivoivaa nähdä, miten se toimii käytännössä.

Kilpailukykysopimuksessa saatiin sovittua paikallisen sopimisen lisäämisestä. Varmasti olisi pitänyt päästä pidemmällä, mutta tähän tällä kertaa sopimalla päästiin. Suunta on oikea ja se mahdollistaa paikallisen sopimisen etenemisen myös jatkossa.

EK olisi toivonut, että paikallisen sopimisen lisäämisessä olisi voitu edetä lakiteitse. Tällä tiellä kuitenkin maan hallituksen voimat uupuivat. Tämän jälkeen EK:lla oli kaksi mahdollisuutta. Jurputtaa asiasta julkisuudessa, jolloin mitään ei olisi tapahtunut tai sopia paikallisen sopimisen maltillisesta lisäämisestä palkansaajien kanssa. Valitsimme jälkimmäisen. Kaikkine puutteineenkin se on parempi kuin jurputus ja nollavaihtoehto.

Kilpailukykysopimuksella päätettiin myös korjata se epäkohta, että työehtosopimuksissa olevia paikallisen sopimisen mahdollisuuksia saivat käyttää vain järjestäytyneet työnantajat. Nyt tämä epäkohta poistetaan. Voisi sanoa, että jo oli aikakin. Niin kauan kuin muistan, ja minä kyllä muistan pitkälle, on tämä ollut yrittäjäjärjestöjen keskeinen tavoite.

Tuntuu hyvin oudolta, että tavoitteen toteuduttua täysimääräisesti ei tehty ratkaisu miellytäkään. Siis ratkaisu, jolla järjestäytyneet työnantajat ja järjestäytymättömät työnantajat asetetaan samalle viivalle niin oikeuksien kuin myös velvollisuuksien suhteen. Nyt kun tasa-arvo on tarjolla, halutaankin jotain muuta.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi