Saila Turtiainen bloggaa: Luonnoksia, vuotoja ja koepalloja TTIP-neuvottelupöydässä

TTIP-neuvottelut nousivat taas otsikoihin, kun Greenpeace julkaisi käsiinsä saamiaan dokumenttiluonnoksia. Mutta mitä tiedämme TTIP-neuvotteluiden todellisesta vaiheesta?

EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen  seuraa mm. vapaakauppaneuvotteluita.
EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen seuraa mm. vapaakauppaneuvotteluita.

Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei Greenpeacelle vuodetuista papereista pysty tekemään siitä yksinkertaisesta syystä, että neuvottelut ovat kesken. Ne ovat pieni osa suuresta tekstiluonnosten massasta, josta on kovin pitkä matka lopullisiin sopimusteksteihin.

Neuvotteluiden end game vasta edessä

Isoimmat väännöt ovat muutoinkin vasta edessä. Pöytään lyödään puolin ja toisin tiukkoja vaatimuksia, mukaan lukien taktisia koepalloja. USA:n neuvottelutaktiikassa on perinteisesti korostunut ns. end game eli se haluaa jättää hyvin paljon isoja kysymyksiä ratkaistavaksi vasta neuvotteluiden loppuvaiheeseen.

TTIP:ssä tämä näkyy siten, että erityisesti kaikista vaikeimmista kysymyksistä, kuten julkisista hankinnoista, maataloudesta tai maantieteellisistä merkinnöistä, ei tässä vaiheessa voi vielä odottaa löytyneen molempia osapuolia tyydyttäviä kompromisseja.

USA ei ole virallisesti juurikaan kommentoinut EU:n uutta investointisuojamallia, mutta maan on oletettu suhtautuvan siihen skeptisesti. Tästä löytyy viitteitä myös vuodetuista papereista. Samalla on hyvä muistaa, että USA:ssa valta on vaihtumassa. Uusi presidentti ja hallinto saattavat suhtautua huomattavasti positiivisemmin EU:n toiveisiin uudistaa perinteistä investointisuojaan liittyvää välimiesmenettelyä. Liikkuvia osia on tällä hetkellä liikaa lopullisten johtopäätösten tekemiseen.

EU:n avoimuus on TTIP-neuvotteluiden osalta ollut ennennäkemätöntä, mutta USA ei ole ollut valmis samaan. Avoimuuden puutteet ovat valitettavasti hyödyttäneet eniten niitä tahoja, jotka vastustavat TTIP-sopimusta.

Uhkakuville ei ole perusteita

TTIP-debatti lyö nyt korkeita laineita ja välillä tunteet uhkaavat jyrätä alleen faktat ja lähdekritiikin. Mikä vahingollisinta, TTIP:in vanavedessä on kiirehditty teilaamaan koko ulkomaankauppaa ja kaupan vapauttamista. Tämä on suomalaisesta näkökulmasta erityisen kummallista: oma maamme on kirkkaimpia esimerkkejä siitä, kuinka pitkälle hyvinvointi ponnistaa vientimarkkinoilta.

Suomalainen ja eurooppalainen elinkeinoelämä näkevät TTIP-neuvotteluiden onnistuneen loppuunsaattamisen erittäin tärkeänä asiana. Kuitenkaan bisnes ei halua sopimusta hinnalla millä hyvänsä. Elinkeinoelämä ei kannattaisi sopimusta, jossa TTIP-keskustelun esiin nostamat uhkakuvat toteutuisivat.

Olennaista onkin muistaa neuvotteluiden lähtökohdat EU:n puolelta. Komissio on saanut jäsenmailta niin kutsutun mandaatin, joka määrittää sille kunnianhimoiset raamit ja tiukat reunaehdot, joiden puitteissa sen pitää USA:n kanssa päästä sopimukseen. Tämän valossa EU ei tule koskaan hyväksymään sille epäedullista sopimusta. Tästä pitävät huolta niin jäsenmaat kuin Euroopan parlamentti. Eurooppalaisten äänestäjien valitsema parlamentti pääseekin sanomaan sopimuksesta viimeisen sanan, kun neuvotteluiden lopputulos tulee parlamenttiin äänestykseen.

Kirjoittaja

Kommentit 3

3 vastausta artikkeliin Saila Turtiainen bloggaa: Luonnoksia, vuotoja ja koepalloja TTIP-neuvottelupöydässä
  1. Markku Pätynen sanoo:

    Kiitoksia, Saila, hyvästä kommenttinäkemyksestä noihin neuvotteluihin ja niistä julkistettuihin tietoihin. Vaikka viestisi tuntuukin hieman idealistiselta siinä mielessä, ettei sen mukaan pitäisi pelätä mitään lehmänkauppoja. Tai että äänestäjien valitsemat edustajat pystyisivät tarvittaessa torppaamaan tuosta noin vain huonot sopimukset. Eiköhän siellä Brysselissä ole sen verran lobbareita, että mustakin saadaan näyttämään valkoiselta. Ja joku vielä uskomaan siihen.

    Kuulostaa siltä, ettet sinäkään enään oikein usko sopimuksen syntymiseen Obaman aikana, pitääkö paikkaansa ? Ja että uuden presidentin hallinto voisi olla jopa suopeampi neuvotteluille tai ainakin EU:n ehdotukselle investointisuojamallista. Ulkomaille suopea Trump – eikös tuo ole jonkinlainen oxymoron. No, ehkä rouva Clinton sitten voisi ollakin, mene ja tiedä. Kovasti kuitenkin epäilyttää. Hyvä kuitenkin, ettei mitään tehdä hätiköiden US:n presidentin vaihtumisen takia.
    …. jatkuu toisessa viestissä kun ei tähän näemmä voi kirjoittaa enempää ;-)

  2. Markku Pätynen sanoo:

    Tässä jatkoa edelliseen…
    Yritin aiemmin löytää hieman syvällisempää tietoa EK:n näkemyksestä liittyen TTIP:hen siinä onnistumatta. Sen olen ymmärtänyt, että EK kannattaa TTIP:tä, onko se pelkästään ulkomaankaupan vapautumisen takia. Muualta löytämieni selvitysten – tai niistä lukemieni kommenttien – mukaan pohjoiseurooppa voi olla todella pahoissa vaikeuksissa sopimuksen syntyessä – ovatko ne pelkkää vääristelyä/väärintulkintaa ? Entäs sitten investointisuojamalli. Jotenkin ymmärsin jo aiemmin – oliko sinun aiempi kirjoitus tai lausuntosi johonkin artikkeliin – että EK olisi halunnut sen alkuperäisemmän mallin eikä ole ollut kovin innoissaan tuosta EU:n ehdottamasta investointioikeusmallista (Investor Court System ?).. Olenko tulkinnut asian oikein.

    Yleensäkin näkiksin itse – optimistisena ikuisena idealistina – että asiasta uskallettaisiin käydä avointa keskustelua täällä Suomessakin tuoden eri osapuolten eriäviäkin näkemyksiä esille rakentavasti. Olisiko mahdoton ajatus jatkoa ajatellen ?

    • Saila Turtiainen sanoo:

      Lehmänkauppoja toki tehdään. Nehän ovat koko neuvotteluprosessin tarkoitus. Itse en kuitenkaan pidä uskottavina kaikista pisimmällä meneviä uhkakuvia. Kaupanesteitä kun voidaan purkaa EU:n ja USA:n väliltä ilman, että puututaan kummankaan mahdollisuuksiin määrittää omaa sääntelyn tasoa.
      Oikeassa olet siinä, että sovun löytäminen tämän vuoden aikana on haastavaa. Onneksi kuitenkin yritystä on edelleen. Riittävä poliittinen tahtotila mahdollistaisi kyllä tiukankin aikataulun.
      USA:n presidentin vaalit ovat iso epävarmuustekijä, koska on vaikea ennakoida seuraavan presidentin halua jatkaa Obaman työtä. Uskon, että Clinton haluaisi jollakin aikataululla edetä, Trump on iso kysymysmerkki.
      EK on suhtautunut avoimin mielin komission ehdottamaan uuteen riitojenratkaisumalliin. Meidän näkökulmasta on tärkeää, että luodaan kansainvälinen vaihtoehto. Meidän kritiikki liittyy siihen, että samassa yhteydessä ollaan laskemassa yrityksille tarjottua investointisuojan tasoa.

Kommentoi