Päästökauppaa, hiilivuotoa ym. #Brysselinpöhinää

Kunnianhimoinen suurhanke, EU:n energiaunioni etenee. Parlamentti pohtii mm. päästökaupan uusia pelisääntöjä. EK:n toimisto poimi viikkokatsaukseen EU-kuplan tuoreet puheenaiheet.

Brussels_kartta_123RF_4998412_mBrysselin viikko käynnistyi helteisessä säässä ja Schumanin julistuksen muistopäivän tunnelmissa. EU-instituutiot toimivat maanantaina puoliteholla, kun niiden ovet olivat avoinna yleisölle.

Valtiovarainministerit ovat kokoustaneet Brysselissä kerta toisensa jälkeen haastavasta aiheesta – Kreikan lainaohjelmasta. Parlamentin viikko kuluu täysistunnossa Strasbourgissa, siellä puhuttavat esimerkiksi Kiinan markkinatalousstatus ja yritysverotietojen vaihto jäsenmaiden välillä.

EU:n talouskasvu vaatimatonta – Suomi ensi vuonna hännänhuippuna?

Komissio julkaisi viime viikolla kevään 2016 talousennusteen. EU:n talouskasvu on vakaata, mutta vaatimatonta. Komissio ennakoi tänä vuonna euroalueelle 1,6 prosentin ja koko EU:lle 1,8 prosentin kasvua. Ennusteeseen liittyy kuitenkin paljon ulkoisia riskejä.

Suomen talouden suunta on muihin EU-maihin nähden heikko. Tänä vuonna taakse jää ainoastaan Kreikka ja komissio arvioi talouskasvun olevan Suomessa ensi vuonna kaikista EU-maista hitainta. Komissio julkistanee ensi viikolla kutakin jäsenvaltiota koskevat maakohtaiset suositukset. Silloin on syytä käydä tarkasti läpi, mitä toimenpiteitä komissio ehdottaa Suomelle.

Päästökaupan pelisääntöjä uudistetaan

Osana EU:n laajaa energiaunionihanketta uudistetaan myös päästökaupan pelisääntöjä kaudelle 2021–2030. Päästökauppauudistuksen tärkeimmät kysymykset koskevat ns. hiilivuodon riskiä eli sitä, kuinka ehkäistä teollisuuden, työpaikkojen ja myös päästöjen siirtymistä matalampien ilmastokustannusten maihin Euroopan ulkopuolelle. Uhkana näet on, että hiilivuotosektorin yrityksille myönnettävien maksuttomien päästöoikeuksien kriteerejä kiristetään ja niiden määrää rajoitetaan merkittävästi.

Päästökauppa on aktiivisessa käsittelyvaiheessa parlamentissa. Mm. teollisuus- ja energiakysymyksiin erikoistunut ITRE-valiokunta julkaisi oman mietelmäluonnoksensa ja pian sen jälkeen saatiin tietoa myös EPP-puolueen prioriteeteista.

Meppien näkemykset jakautuvat hiilivuotoriskin ja päästöoikeuksien ilmaisjaon suhteen. Ilmaisjakoon on esitetty moniportaista mallia, jossa ongelmaksi voi muodostua tasapuolisten kriteereiden soveltaminen eri toimialoille. EK:n mielestä toimivampi ratkaisu on pysyä komission ehdottamassa kaksiportaisessa mallissa.

Lue lisää EU:n energiaunionista EK:n muistiosta tai verkkosivuilta. Tarjolla on myös päästökaupan tietopaketti PP-muodossa (toimintaperiaate, hiilivuoto, ilmaisjako jne.)

TTIP-sopimus paineen alla

Pitkään jatkuneista neuvotteluista ja korkean tason poliitikkojen optimismista huolimattaEU:n ja USA:n välisen TTIP-kauppasopimuksen realisoituminen on kaikkea muuta kuin varmaa.

Yleisessä keskustelussa keskitytään usein neuvotteluiden teknisiin vaiheisiin EU:n ja USA:n välillä. Perustavanlaatuiset haasteet kohdataan vasta tämän jälkeen: sekä parlamentin että jäsenvaltioiden tulee hyväksyä TTIP-sopimus. VoteWatch pitää analyysissaan mahdollisena, että sopimus kaatuisi siinä vaiheessa. Järjestön keräämän datan mukaan esimerkiksi Ranskassa vain 28 % mepeistä on TTIP:n kannalla, vaikka kansalaisista vastaava määrä on 50 %. Turbulenssia TTIP-sopimukselle tulevat aiheuttamaan myös esimerkiksi Ranskan ja Saksan tulevat vaalit.

Palvelupassi helpottamaan rajat ylittävää palvelukauppaa

Komissio käynnisti vapun jälkeen julkisen kuulemisen nk. palvelupassista, jonka idean se esitteli sisämarkkinastrategiassaan viime vuonna.

Palvelupassin pitäisi helpottaa rajat ylittävää palvelukauppaa selkiyttämällä kansallisesta sääntelystä johtuvia esteitä sekä yksinkertaistamalla viranomaisprosesseja. Käytännössä yrityksen tarvitsisi esim. asioida vain kotimaansa viranomaisten kanssa ennen toiminnan aloittamista toisessa jäsenmaassa.

Ainakin tässä vaiheessa palvelupassi on tarkoitus ottaa käyttöön vain yrityspalveluissa (komissio mainitsee esimerkkeinä mm. kirjanpidon ja insinööritoimistot), rakennusalalla sekä rajoitetusti vakuutusalalla. Julkiseen kuulemiseen vastauksia toivotaan erityisesti näiden alojen palveluntarjoajilta ja asiakkailta.

Myös suomalaisten yritysten, joiden liiketoimintaa palvelupassi koskisi, kannattaa olla aktiivisia ja osallistua julkiseen kuulemiseen 26.7.2016 saakka.

EU-verkko keräsi Brysselin suomalaisia keskustelemaan Suomen talousnäkymistä

EK:n Brysselin-toimisto koordinoi EU-verkkoa, joka yhdistää EU-pääkaupungin suomalaisia toimijoita. EU-verkko järjesti hiljattain keskustelutilaisuuden, jossa EK:n Talouspolitiikka-vastuualueen johtaja Jussi Mustonen alusti kilpailukykysopimuksesta ja Suomen taloudesta Euroopan näkökulmasta. Mustosen mukaan Euroopasta ei ole Suomen kasvun pelastajaksi.

Brysselin-kirjeenvaihtaja Kaija Ahtela kirjoitti Mustosen pohdinnoista myös Kauppalehteen.

PÖHINÄ_Mustosen_dia
Financial Timesin Brysselin-toimiston päälliköksi Alex Barker

Brysselin mediakentässä on tapahtunut merkittävä vahdinvaihto. Financial Timesin tähänastinen keulakuva ja Suomenkin hyvin tunteva Peter Spiegel siirtyi FT:n uutispäälliköksi Lontooseen. Spiegelin työtä jatkaa Brysselissä Alex Barker.

Brysselin 26 tunnelin remontti kestää ainakin 15 vuotta

Olemme kertoneet aiemminkin Brysselin tunnelien tilasta. Nyt kaupunginhallituksen päätöksellä kaikki 26 tunnelia aiotaan remontoida, ja tähän uppoaa 50–60 miljoonaa euroa vuosittain 15 vuoden ajan. Tunnelien tilannetta kartoitettiin kolmen kuukauden ajan sen jälkeen, kun Rogierin tunnelin sisäkatosta tippui paloja vuoden lopussa.

 

#Brysselinpöhinät kokosi EK:n Brysselin-toimiston väki.

Kommentit

Kommentoi