Saila Turtiainen bloggaa: Vapaakauppasopimukset – viennin tienraivaaja

TTIP on vain yksi kymmenistä vapaakauppaneuvotteluista, joita EU paraikaa käy. On syytä palauttaa mieliin kaupan vapauttamisen tavoite – raivata vientiyrityksillemme pääsyä uusille markkinoille, kirjoittaa EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen Kalevassa 27.5.

EK:n asiantuntija Saila Turtiainen  seuraa EU:n kauppapolitiikkaa ja Suomen vientinäkymiä sen valossa.
EK:n asiantuntija Saila Turtiainen seuraa EU:n kauppapolitiikkaa ja Suomen vientinäkymiä sen valossa.

Kansainvälinen kauppa muodostuu tavaroiden, palveluiden ja tiedon virroista, kun ne liikkuvat yli maiden rajojen. Mitä jouhevammin kauppavirrat saadaan maailmalla kulkemaan, sitä enemmän vientiä, talouskasvua ja hyvinvointia kauppaa käyvät maat saavat.

Vapaakauppasopimukset ovat tehokkain keino vauhdittaa tätä kehitystä. Ne tekevät kaupankäynnistä entistä helpompaa, sujuvampaa ja täten myös edullisempaa. Samalla on mahdollista vaikuttaa sen puolesta, että maailmankauppaan saadaan vakiinnutettua mahdollisimman korkeat standardit ja kestävät periaatteet.

Pienemmät yritykset hyötyvät aina eniten kaupanesteiden purkamisesta. Niillä ei ole samanlaisia resursseja kuin isommilla yrityksillä, joiden on helpompi luovia kaupanesteiden yli.

Huomio kahdenvälisiin neuvotteluihin

Kaupan vapauttamista on perinteisesti tehty Maailman kauppajärjestö WTO:ssa, jossa haetaan laajoja sopimuksia jopa kokonaisten maanosien välille. Viime vuosina on kuitenkin osoittautunut äärimmäisen vaikeaksi päästä neuvottelutuloksiin yli 160 maata kattavassa järjestössä. Siksi ne maat, jotka haluavat edetä nopeammin, ovat lähteneet neuvottelemaan omia rajallisempia sopimuksia.

EU:lla ei ole ollut varaa jäädä kelkasta, sillä maanosamme tuleva elintaso nojaa vahvasti ulkomaankauppaan: 90 % maailman tulevasta talouskasvusta luodaan EU:n ulkopuolella. EU neuvottelee tai on aloittamassa neuvotteluita lähes kaikkien isojen kauppakumppanimaidensa kanssa, pois lukien Kiina ja Venäjä. Suomea ja muitakin EU-jäsenmaita koskevat vapaakauppasopimukset neuvotellaan EU:n johdolla.

Tavoitteena tasapuoliset pelisäännöt

Mitä vapaakauppasopimuksilla sitten tavoitellaan? Miksi kaupanesteitä halutaan raivata? Tarkoituksena on varmistaa, että vientiyrityksemme pääsevät kilpailemaan kohdemarkkinoillaan samoilla pelisäännöillä kuin paikalliset firmatkin. Vastaavasti sitoudumme tarjoamaan samaa tasapuolisuutta niille yrityksille, jotka tulevat omalle eurooppalaiselle kotikentällemme.

Tehtävä ei ole helppo, sillä monissa maissa kotimaisia yrityksiä halutaan edelleen suojata ulkomaalaiselta kilpailulta. Aiemmin tämä tapahtui rakentamalla tullimuureja, mutta nykyisin kaupanesteet liittyvät erityisesti byrokratiaan ja lainsäädäntöön, jolla ulkomaalaisia yrityksiä on mahdollista syrjiä tai rajoittaa kauppaa tarpeettomasti.

Vapaakauppasopimuksia on maailmalla tehty jo yli 600 kappaletta. Avoimen kaupan hyödyistä on näyttöä vuosikymmenten edestä. Samaan aikaan siihen kohdistuu voimakasta vastustusta. Protektionismi nostaa päätään ja uudenlaisia kaupanesteitä syntyy koko ajan. Työ kaupan vapauttamiseksi on siis tarpeellisempaa kuin koskaan.

Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Kalevassa 27.5.2016.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi