Jari Konttinen bloggaa: Digitaaliset alustat – ponnahduslauta Euroopan kasvuun?

EU:ssa on meneillään alustatalouden etsikkoaika ja Suomessa laaditaan digiliiketoiminnan tiekarttaa. Nyt on aika asettaa rima korkealle, kirjoittaa pk-yksikkömme asiantuntija tänään Kauppalehdessä.

Jari Konttinen
EK:n asiantuntija Jari Konttinen hakee keinoja vauhdittaa pk-yritysten digiloikkaa.

Keskustelu digitaalisista alustoista lyö laineita sekä EU:ssa että kotimaassa. Aiheen äärellä ovat niin yritykset, niiden asiakkaat kuin lainsäätäjäkin.

Digitaaliset alustat ja alustatalous viittaavat teknisiin palveluihin, joiden avulla eri osapuolet voivat tehdä verkostomaista yhteistyötä esimerkiksi kaupankäynnin, resurssien jakamisen tai muun vuorovaikutuksen muodossa. Olennaista on hyödyntää kehittynyttä data-analyysia, valtavia käyttäjämääriä ja verkostoyhteistyötä, mikä tekee alustojen toiminnasta tehokasta ja mahdollistaa uudet, rajoja rikkovat liiketoimintamallit. Tunnettuja esimerkkejä ovat Google, Facebook, Apple Store, Amazon Market Place sekä jakamistalouden ilmiöt kuten Uber.

Euroopasta vastaavia brändejä saa hakea. EU:n osuus digitaalisten alustojen maailmanmarkkinoista onkin nykyisellään vain 4 prosenttia.

Mitä lääkkeitä EU sitten tarjoaa tilanteen parantamiseksi? Vastauksia saa lukea EU-komission alustataloutta koskevasta tiedonannosta, jonka se julkisti toukokuun lopussa. Positiivista on se, että komissio ottaa voittopuolisen myönteisen kannan uuden talouden ilmiöihin ja aikoo selvittää jopa mahdollisuuksia karsia olemassa olevia rajoitteita. Yritysten itsesääntelyn roolia korostetaan. Toisaalta komissio lupaa pysyä valppaana puuttuakseen ongelmakohtiin ja esittääkin jo sääntelytoimia. Erityishuomiota kohdistetaan audiovisuaalisiin mediapalveluihin, joissa halutaan uudistaa sääntelyä ja luoda tasapuoliset kilpailuolosuhteet sekä vakiintuneille yrityksille että alalle tulijoille.

On arvokasta, että EU pyrkii edes osittain suitsimaan sääntelyintoaan. Raskas lainsäädäntö voisi tukahduttaa alustatalouden kasvun oraat ennen kuin uusi liiketoiminta ehtii edes saada muotoaan. Kannustavan ja reilun toimintaympäristön merkitys korostuu erityisesti alustoja hyödyntävien pk-yritysten kohdalla.

Samalla herää huoli digitalouden aikaikkunasta, joka ei ole Euroopalle ikuisesti auki. Ovatko EU:n toimet riittäviä? Etenemmekö riittävän ennakkoluulottomasti ja päättäväisesti, jotta eurooppalaiset ja suomalaiset yritykset saisivat napattua siivunsa alustojen kautta syntyvästä arvosta?

Komission tiedonanto ei anna tähän riittävän vakuuttavaa vastausta. Siinä puhutaan kunnianhimoisesti toimintaympäristön kehittämisestä, mutta käytännön eväät jäävät köyhiksi. Tutut Horisontti 2020 -tutkimusohjelmat ja rahoitusinstrumentit mainitaan, mutta juuri muuta kouriintuntuvaa komission aikeista ilmene. Lisäpanostuksia EU:n budjetista ei ole luvassa.

Ratkaisun avaimet eivät kuitenkaan ole pelkästään EU:n käsissä. Menestyvä alustatalous tarvitsee aidot eurooppalaiset sisämarkkinat, jossa myös yksittäiset jäsenmaat tekisivät viisaita, tulevaisuuteen katsovia päätöksiä.

Näitä linjauksia laaditaan myös Suomessa. Valtioneuvosto valmistelee tänä vuonna digitaalisen liiketoiminnan tiekarttaa. Se on arvokas tilaisuutemme määrittää tavoitetasoa ja toimintasuunnitelmaa Suomen alustataloudelle. Tartutaan uusiin mahdollisuuksiin edelläkävijän tavoin, ilman että lähdemme yksioikoisen sääntelyn, rajoittamisen ja kieltämisen tielle. Vauhditetaan Suomen startupit, pidemmälle ehtineet pk-yritykset kuin suuretkin toimijat menestymään tulevaisuuden markkinoilla!

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 9.6.2016.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi