Oksala bloggaa: Kikyn jälkeinen elämä

Kilpailukykysopimus saatiin maaliin. Auki vielä on, päästäänkö kattavuudessa 90 prosenttiin. Hallitus on luvannut ylimääräisen tuloveronkevennyksen, jos tämä tavoite saavutetaan. Tämän kierroksen jälkeen on kuitenkin selvää, että valtaa pitää siirtää sinne, missä vastuukin työpaikkojen luomisesta on eli yrityksiin. Siellä työnantaja ja palkansaajat osaavat parhaiten sopia asiat.

Aika näyttää kuinka suuret vaikutukset kilpailukykysopimuksella on Suomen talouteen. Monilla aloilla työnajan pidentäminen jätettiin yrityskohtaisesti sovittavaksi, mikä on hyvä asia. Tärkeää on, että siellä päästään ratkaisuihin, jotka mahdollisimman paljon parantavat yrityksen kilpailukykyä.

Kukaan kilpailukykysopimusta neuvotelleista ei todellakaan kuvittele, että tällä sopimuksella maamme ongelmat ratkaistaan. Tarvitaan monia toimia ja tämä oli yksi niistä.

Yli vuoden kestäneet Kilpailukykysopimusneuvottelut viimeistään osoittivat sen, että keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen aika on todellakin ohi. Niitä ei pidä enää tehdä ja niiden perään on turha haikailla.

Ensinnäkään kaikkien alojen ja yritysten omia ongelmia ei mitenkään voi ratkaista valtakunnansopimuksella. Yksi koko ei todellakaan sovi kaikille.

Keskitetty sopiminen ei mahdollista eri alojen ongelmien ratkaisemisessa. Jotta prosessi olisi ylipäätään hallittavissa, voidaan keskittyä vain rajalliseen määrään asioita. Keskitetyissä sopimuksissa eri alojen haasteet jäävät tosiasiassa kokonaan neuvottelujen ulkopuolelle.

Kolmanneksi keskitetty sopiminen aiheuttaa sen, että koko prosessin ajan saadaan jännittää sitä kaataako jonkun alan ongelmallisten tilanteiden ratkominen koko sopimuksen. Tämä johtaa kansalaisten näkökulmasta järkyttävään sirkukseen. Sopimus on koko ajan kaatumassa jonkun toimesta. Jännitettävää on toki riittänyt ja toimittajille raportoitavaa.

Seuraavaksi siirrytään liittokohtaiseen työmarkkinasopimiseen. Tarkoitus on ottaa käyttöön ns. Suomen malli, jossa avoimelle kansainväliselle kilpailulle alttiit alat määrittävät ratkaisujen kustannusvaikutuksen katon.

Suomen mallin sisällöstä on käyty paljon keskusteluja. Mielestäni se on sitä parempi mitä lähempänä se on Ruotsin mallia. Sitä on menestyksellä sovellettu jo vuodesta 1997 alkaen. Tulokset ovat olleet hyvät. Palkkaratkaisut ovat tukeneet ruotsalaisyritysten kilpailukykyä ja siten luoneet lisää työpaikkoja Ruotsiin. Valtaa on kierros kierrokselta siirretty työpaikoille.

Harhapoluille ajaudutaan, jos yritetään muokata Suomen mallista uusi versio tuposta. Suunta on ihan toinen.

Kirjoittaja

Kommentit 1

Yksi vastaus artikkeliin Oksala bloggaa: Kikyn jälkeinen elämä
  1. Jusa sanoo:

    AY liike on viimeisen 9 vuoden aikana saanut 400 000 suomalaista työttömäksi ja nostanut nuorisotyöttömyyden suomessa euroopan korkeimpiin. Käytännössä leikannut tulevaisuuden lapsiltamme ja tehnyt suomesta eriarvoisen yhteiskunnan jakaen suomalaiset työttömiin ja töissäkäyviin. AY liike on vastustanut kaikkea mitä EU kommissio, OEDC, luottoluokitajat ja talous tieteilijät suositelevat. Tämä sokea, ahne, menneisyyden aateista kiihotunut joukko ajaa suomea kreikan kohtaloon.

Kommentoi