EK-analyysi: Brexit ei ole vain EU:n sisäinen asia

Ison-Britannian ero unionista ei olisi helppo juttu maan kauppasuhteille. Sen lisäksi että Ison-Britannian pitää määrittää kauppasuhteensa uudelleen EU:n kanssa, maan on tehtävä se myös kaikkien muiden kauppakumppaneidensa kanssa. Myös EU joutuisi kuitenkin tarkastelemaan kauppasuhteitaan ja neuvottelemaan muutoksia omiin sopimuksiinsa.

brexit_3Brexitin uhka on vaikuttanut kauppapolitiikassa. EU:n vapaakauppasopimuskumppaneista Etelä-Korea on jo indikoinut, että maa haluaa neuvotella uusiksi sopimustaan EU:n kanssa. Prosessit ovat epäselvät ja raskaat eikä EU:n tai Ison-Britannian neuvotteluasema kolmansiin maihin ole hyvä tällaisessa tilanteessa.

Kauppasuhde väliaikaisesti WTO-sääntöjen varassa?

Kauppakomissaari Malmström ilmoitti kesäkuun lopussa, että Ison-Britannian on ensin neuvoteltava EU-eronsa ehdot ennen kuin kauppasuhteesta voidaan neuvotella. Tämä tiukka linja tarkoittaisi käytännössä sitä, että EU:n ja Ison-Britannian kauppa vaikeutuisi välittömästi Ison-Britannian EU-eron jälkeen ja perustuisi vain WTO-säännöille ja siellä tehdyille sitoumuksille.

Mitkä ovat Ison-Britannian WTO-sitoumukset?

Kaikki EU maat ovat myös WTO-maita, ml. Iso-Britannia. Yksittäisillä EU-mailla ei ole kuitenkaan omia WTO-sitoumuksia, vaan komissio hoitaa WTO-neuvottelut jäsenmaiden puolesta ja sitoumukset tehdään unionitasolla. EU:n tekemien WTO-sitoumusten kopiointi sellaisenaan ei ole mahdollista. Siksi on epäselvää, miten Ison-Britannian tullitasot ja muut kaupankäynnin ehdot määritetään EU-eron jälkeen. Tilanne on siis täysin ainutlaatuinen myös WTO:lle. Neuvottelut Ison-Britannian WTO-ehdoista saattavat kestää jopa kymmenen vuotta tai enemmän.

Todennäköinen vaihtoehto on, että Iso-Britannia ottaisi EU:n tullitasot ja palvelukaupan sitoumukset myös omaksi lähtökohdakseen. EU:lla on tällä hetkellä voimassa tulleja mm. autoille, joillekin elintarvikkeille, tekstiilituotteille ja kemikaaleille. Näille olisi siis odotettavissa tulleja myös Isossa-Britanniassa.

Epätodennäköisempi ja hyvin raskas vaihtoehto on, että Iso-Britannia neuvottelisi omat sitoumuksensa tyhjältä pohjalta kaikkien yli 160 WTO-jäsenen kanssa.

Brexit-kampanjan aikana nostettiin esiin mahdollisuus, että Iso-Britannia päätyisi samaan malliin kuin esim. Hongkong, jolla ei ole tulleja ollenkaan. Tämä ei kuitenkaan ole realistinen vaihtoehto isolle taloudelle. Se myös heikentäisi Ison-Britannian mahdollisuuksia saada kunnianhimoisia vapaakauppasopimuksia muiden maiden kanssa.

Maataloustuotteet iso haaste

Suurimmat ongelmat Ison-Britannian WTO-sitoumusten määrittämiseksi liittyisivät todennäköisesti maataloustuotteisiin. Niille on EU:ssa useiden tuontitullien lisäksi voimassa myös tuontikiintiöitä. Tuontikiintiöt määrittävät tavaramäärän, joka voidaan tuoda EU:hun tietyllä ajanjaksolla tullivapaasti tai alhaisemmilla tulleilla.

EU:lla on tuontikiintiöitä mm. siipikarjalle ja naudanlihalle. Muut WTO-maat voivat tällä hetkellä tuoda tuontikiintiön alaisia tuotteita myös Ison-Britannian markkinoille EU:n sitoumusten mukaisesti. Brexitin myötä pitäisi ratkaista, mitä tapahtuu myös EU:n tuontikiintiöille, kun sen sisämarkkina pienenee. Pysyykö EU:n kiintiö samana, jolloin muiden EU-maiden markkinoille tulee enemmän tullikiintiöiden alaista tuontia vai ottaako Iso-Britannia oman osansa EU:n kiintiöstä? Miten muut WTO-maat suhtautuvat näihin vaihtoehtoihin?

Kysymysten määrä suhteessa ratkaisuihin on valtava. Koska kauppapolitiikka kuuluu EU:n toimivaltaan, ei Isolla-Britannialla ole myöskään riittävää resurssia tai osaamista neuvotella kauppasuhteistaan. Maksuilla EU:n budjettiin saa siis paljon muutakin kuin maatalous- ja aluetukia.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi