EK-analyysi: Brexit tuo mutkia työvoiman liikkuvuuteen

Työvoiman liikkuvuus EU:n ja Ison-Britannian välillä vaikeutuu, mikäli maan hallituksen tavoite maahanmuuton vähentämisestä pitää loppuun asti. Rajoitukset heijastuisivat myös sellaiseen palveluvientiin, joka nojaa lähetettyihin työntekijöihin.

brexit_3

Viimeistään Brexit-äänestyksen jälkeen on käynyt selväksi, että EU-kansalaisten maahanmuuttoa Isoon-Britanniaan halutaan rajoittaa. Samalla muut EU-maat ovat alleviivanneet, että kaikki neljä liikkumisvapautta – tavarat, palvelut, pääomat ja ihmiset – muodostavat sisämarkkinoilla jakamattoman kokonaisuuden.

Yhtenä Brexit-prosessin vaihtoehtona on esitetty, että Iso-Britanniasta tulisi ETA-jäsen tai se muutoin seuraisi Norjan mallia. Tällöin työntekijöiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus pysyisi ennallaan.

Tällä hetkellä on kuitenkin luultavampaa, että Iso-Britannia ja EU neuvottelevat keskenään vapaakauppasopimuksen. Vapaakauppasopimuksilla ei säädellä työvoiman liikkumista, jolloin kukin maa voi noudattaa omia sääntöjä ja menettelytapoja esim. työluvista. Tästä seuraisi varmuudella uusia esteitä työntekijöiden liikkuvuudelle ja rajat ylittävälle palveluiden tarjoamiselle, koska työntekijöiden lähettäminen Isoon-Britanniaan monimutkaistuisi uusien velvoitteiden takia.

Kansalaisuutta haetaan nyt hanakasti, liikkuminen vaikeutumassa

Kun neuvottelut Ison-Britannian erosta alkavat, yksi sovittavista asioista on saarivaltiossa asuvien EU-kansalaisten asema. Vastavuoroisesti sovitaan siitä, mitä tapahtuu muihin jäsenmaihin muuttaneille briteille.

Jo nyt on nähty, että kansalaisuushakemusten määrät kasvavat Isossa-Britanniassa ja eri puolilla Eurooppaa. Ihmiset eivät uskalla laskea sen varaan, että saisivat muutoin jäädä nykyiseen asuinmaahansa. Todennäköistä kuitenkin on, että heille taataan erioikeus jatkaa asumista ja työskentelyä nykyisissä asuinmaissaan. Brittipoliitikot ovat kuitenkin vaatineet, että mahdollinen erioikeus koskisi Isossa-Britanniassa vain ennen Brexit-äänestystä maahan muuttaneita.

Kuvio mutkistuu, jos haluaa tulevaisuudessa lähteä töihin tai opiskelemaan Isoon-Britanniaan. Yksi mahdollisuus on, että Ison-Britannian ns. pistepohjainen lupajärjestelmä laajennetaan koskemaan myös EU-kansalaisia EU:n ulkopuolelta saapuvien lisäksi. Järjestelmää käytetään työmarkkinoilla esim. uusien työntekijöiden rekrytoinnissa sekä monikansallisten yritysten sisäisissä henkilösiirroissa.

Pistepohjaisessa järjestelmässä maahan pyrkivät jaetaan karkeasti neljään luokkaan: korkean arvon työntekijät, yrittäjät ja sijoittajat; ammattilaiset; opiskelijat; ja tilapäisesti maahan muuttavat. Esimerkiksi ammattitaidottomille työntekijöille Iso-Britannia ei myönnä lupia lainkaan. Ammattilaiselta luvan saaminen edellyttää työpaikan lisäksi mm. riittävää elatuskykyä ja aiempaa työkokemusta. Opiskelijalta vaaditaan opiskelupaikkaa ja kykyä elättää itsensä.

Pääseekö britti EU:n työmarkkinoille?

Jos Isolla-Britannialla ei ole sisämarkkina-asemaa, EU-maihin tulevilta briteiltä vaadittaneen tulevaisuudessa esimerkiksi työluvat samoin ehdoin kuin muilta EU:n ulkopuolisilta työntekijöiltä. Tämä voi vaikeuttaa mm. monikansallisten yritysten rekrytointeja.

Huomattava osa muihin EU-maihin lähteneistä brittiläisistä työntekijöistä toimii korkean vaatimustason tehtävissä. Heille yksi vaihtoehto Brexitin jälkeen on eurooppalainen Blue Card -työlupa, jota eurooppalaiset yritykset voivat hakea EU:n ulkopuolelta palkkaamilleen työntekijöille. Tähän saakka Blue Cardia on hyödynnetty Euroopassa erittäin vähän. Järjestelmää ollaan kuitenkin uudistamassa muun muassa siten, että luvan saamisehtoja väljennetään ja liikkumista EU:n sisällä helpotetaan.

Mikäli monikansallisella yrityksellä on toimintoja sekä EU-alueella että sen ulkopuolella, työntekijöiden lähettäminen yritysryppään sisäisenä siirtona EU-maahan on mahdollista ns. ICT-direktiivin perusteella. Brexitin jälkeen direktiivi soveltuisi myös monikansallisen yrityksen brittiläisiin työntekijöihin, jotka siirtyvät EU-alueelle. ICT-direktiivin soveltamisala on kuitenkin rajattu yrityksen johtajiin ja asiantuntijoihin, joten kokonaisvaltaiseksi ratkaisuksi siitä ei ole.

Myös palveluiden ostaminen saarivaltion yrityksiltä vaikeutuisi lupavaatimusten vuoksi. EU:n ulkopuolisten yritysten työntekijöillä on esimerkiksi Suomessa oltava joko työ- tai oleskelulupa, vaikka kyse olisi varsin lyhytkestoisesta työstä kuten myyntimatkasta tai asiakkaalle tehtävistä asennus- ja huoltotöistä.

Miten käy liikkuvan oikeuksille?

EU-maat neuvottelivat Ison-Britannian kanssa alkuvuodesta EU:n uudistamista koskevasta sopimuksesta. Neuvotteluissa linjattiin muun muassa sitä, missä tilanteissa toimeentuloturvaa ei tarvitse myöntää EU:n sisällä liikkuville.

Vaikka sopimusta ei Brexitin vuoksi panna täytäntöön, myös muissa jäsenmaissa on ollut kannatusta erilaisille rajoituksille. Esimerkiksi maasta ulos maksettavat lapsilisät voivat nousta jälleen keskusteluun, kun komissio antaa syksyllä muutosesityksen nk. sosiaaliturvan koordinaatioasetuksesta. Keskusteluista voi ennakoida vaikeita, kun otetaan huomioon, miten voimakkaasti on arvosteltu keväällä annettua esitystä lähetettyjen työntekijöiden direktiivin uudistamisesta.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi