Direktiivi lähetetyistä työntekijöistä etenee

Komissio ei korjaa tai vedä takaisin esitystään, jonka se teki keväällä lähetettyjen työntekijöiden direktiivistä. Näin siitä huolimatta, että yli kolmannes jäsenmaista ei halua nykyisen direktiivin muuttamista. Muutokset voivat vaikeuttaa mm. palveluiden vapaata liikkuvuutta.

Työelämäasioista vastaava komissaari Marianne Thyssen ilmoitti komission kannasta kuluvalla viikolla. Direktiiviesityksen käsittely jatkuu neuvostossa ja Euroopan parlamentissa nyt tavalliseen tapaan.

Monissa jäsenmaissa on muun muassa pelätty, että direktiiviin kaavaillut muutokset häiritsevät palkoista sopimista, rajoittavat hintakilpailua sisämarkkinoilla ja lisäävät työnantajien hallinnollista taakkaa.

– EK on yhdessä muiden eurooppalaisten työnantajajärjestöjen kanssa kritisoinut komission suunnitelmia juuri näistä syistä. On ensiarvoista, että sääntely ei haittaa työmarkkinajärjestelmän toimintaa eikä loukkaa kansalliseen toimivaltaan kuuluvaa oikeutta sopia palkoista, tähdentää EK:n asiantuntija Ilari Kallio.

Kallion mukaan komission ehdotukset voivat asettaa työntekijöitä lähettävän yrityksen huonompaan asemaan kuin kohdemaassa toimivat yritykset. Lopputuloksena sisämarkkinoiden kehitys hidastuu, kun palveluiden vapaa liikkuvuus törmää uusiin esteisiin.

Komission päätöstä voidaan pitää jossain määrin yllättävänä, vaikka etenkin komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ja komissaari Thyssenin näkemys direktiivin uudistustarpeesta on ollut kaikkien tiedossa. Kun poliittinen tilanne on Euroopassa muutoinkin hauras, voi komission jyrkkä suhtautuminen jäsenmaiden huoliin entisestään vaikeuttaa yhteisistä asioista päättämistä.

Asia oli keltaisen kortin menettelyssä

Komission esitystä vastusti muodollisesti yksitoista jäsenmaata pääasiassa itäisestä ja keskisestä Euroopasta, mutta joukossa oli myös Tanska. Nämä maat aloittivat ns. keltaisen kortin menettelyn, koska komission esitys on niiden mielestä toissijaisuusperiaatteen vastainen eli se puuttuu kansalliseen toimivaltaan kuuluviin kysymyksiin. Menettely on nyt päättynyt tuloksettomana, ja direktiiviehdotuksen käsittely jatkuu normaalia rataa.

Toisaalta viisi jäsenmaata kirjelmöi komissiolle esityksen puolesta, koska ne kokevat kärsivänsä kohtuuttomasti rajat ylittävästä palvelutarjonnasta. Näiden maiden mukaan lähetetyt työntekijät aiheuttavat häiriöitä tietyillä alueilla ja toimialoilla. Suomen kanta on ollut neutraali, eikä se kirjelmöinyt komissiolle.

Esitystä vastustaneet maat olivat sitä mieltä, että direktiiviin ehdotetut muutokset vaikuttavat mm. palkoista sopimiseen. Tämä asia ei kuitenkaan kuulu lainkaan EU:n toimivaltaan. Ja vaikka parlamentit kannattivat palkkatasojen lähentymistä jäsenmaissa, sen tulisi tapahtua markkinaehtoisesti ja ottaa huomioon eri työmarkkinoiden historiallinen kehitys. Esityksen katsottiin myös perusteettomasti nostavan yritysten henkilöstökustannuksia ja syövän näiden kustannuskilpailukykyä.

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi