Korkeakoulutukselle riittää markkinoita

Opiskelu suomalaisissa korkeakouluissa muuttuu maksulliseksi EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille ensi vuoden alusta. On herännyt keskustelu siitä, onko suomalainen koulutus sen jälkeen enää houkuttelevaa kansainvälisille opiskelijoille. Ruotsi oli saman tilanteen edessä viisi vuotta sitten. Hakijamäärät romahtivat, mutta lähtivät uudelleen nousuun. Elinkeinoelämän keskusliitto EK järjesti opintomatkan Tukholmaan, jotta Ruotsin oppeja voitaisiin hyödyntää meillä. Matkalle osallistui edustajia sekä korkeakouluista että elinkeinoelämästä.

Keskiluokan kasvaessa ja talouksien kehittyessä korkeakoulutuksen kysyntä lisääntyy. Moni kehittyvä maa vahvistaa omaa korkeakoulujärjestelmäänsä, mutta laadukkaan koulutuksen tarjonta ei ole riittänyt vastaamaan kysyntään. British Council arvioi, että vuonna 2011 noin 3 miljoonaa opiskelijaa suoritti korkeakoulututkintoa oman maansa ulkopuolella. Vuonna 2023 määrän on arvioitu nousevan lähes 4 miljoonaan.

Valtaosa kansainvälisistä opiskelijoista suuntaa matkansa kohti anglosaksisten maiden maksullisia koulutusohjelmia, mutta suuresta määrästä riittää osansa muillekin. Suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuosimaksujen käyttöönotto EU-maiden ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille vieraskielisissä koulutusohjelmissa tuli mahdolliseksi vuoden 2016 alussa ja pakolliseksi EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevia koskevat maksut tulevat syksyllä 2017.

Ruotsissa opiskelijamäärät kasvaneet hyvin

Ruotsissa lukuvuosimaksut EU-maiden ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille otettiin käyttöön vuonna 2011, joten Suomen lähitulevaisuuteen voi koittaa kurkistaa katsomalla naapuriin.

Kansainvälisten korkeakouluhakijoiden määrä Ruotsissa laski maksujen tullessa käyttöön, mutta hakijamäärät lähtivät kuitenkin ensitiputuksen jälkeen tasaiseen nousuun. Tänä vuonna hakijamäärissä on päästy jo lähes lukuvuosimaksuja edeltävään tasoon, joissain yliopistoissa menty jopa kirkkaasti yli.

Opiskelijoita on tullut Ruotsiin maksujen käyttöönoton jälkeenkin ympäri maailmaa. Huomionarvoista on, että tänä vuonna lähes puolet 15 000:sta korkeakoulujen maisteriohjelmiin hyväksytyistä opiskelijoista tulee maista, jotka ovat lukuvuosimaksun piirissä. Intia, Pakistan ja Bangladesh näkyivät tilastokärjessä ennen maksujen käyttöönottoa ja samat maat ovat opiskelupaikkaa hakevien kärkiviisikossa tänäkin vuonna.

Onnistuneita esimerkkejä ruotsalaisista

Tukholmassa sijaitseva Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, KTH, otti maksavien maisteriopiskelijoiden määrän kasvattamisen yhdeksi strategiseksi tavoitteekseen muutama vuosi sitten. KTH:ssa aloitti tänä vuonna yli 500 kansainvälistä lukuvuosimaksuja maksavaa opiskelijaa, kun vuonna 2011 opiskelijoita oli noin 130. Samanaikaisesti stipendillä opiskelevien määrä on pysynyt vakiona, mutta osuus laskenut niin, että 2016 enää joka kuudes kansainvälinen opiskelija sai stipendin, joka kattoi lukuvuosimaksun tai osan siitä.

Myös Jönköpingin yliopisto on ottanut kansainvälisyyden vahvaksi osaksi strategiaansa. Tämä näkyy muun muassa siinä, että yliopistossa aloittaa tänä vuonna yli kaksi kertaa enemmän kansanvälisiä opiskelijoita kuin ennen lukuvuosimaksujen käyttöönottoa. Erityisen paljon on kasvanut EU:n sisältä tulevien opiskelijoiden määrä, mutta tänä vuonna myös EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevia opiskelijoita on jo enemmän kuin ennen maksujen käyttöönottoa.

Monilla muillakin korkeakouluilla on onnistuneita kokemuksia lukuvuosimaksujen käyttöönotosta. Vaikka maksullisista ohjelmista ja erityisesti niiden käynnistämisestä koituu menoja, onnistui esimerkiksi Lundin yliopisto kääntämään toiminnan plussan puolelle jo toisena vuonna maksujen käyttöönoton jälkeen. Göteborgilaisen Chalmersin teknillisen yliopiston maisteriohjelmissa kansainvälisten hakijoiden määrä on tuplaantunut sitten ensi pudotuksen, ja viime vuonna ohjelmissa aloitti 500 kansainvälistä opiskelijaa.

Kansainväliset opiskelijat muuttavat korkeakoulua

Maksavien opiskelijoiden saaminen Ruotsiin ei ole onnistunut ilman työtä. Kansainväliset opiskelijat ja heidän vanhempansa vertailevat tarkasti, mitä koulutusinvestoinnillaan saavat. Laadukas koulutus on keskeisin asia, mutta useimmiten kokonaispaketti ratkaisee. Korkeakoulun tunnettuus, oikea hinnoittelu, mahdollisuus apurahoihin, asumisjärjestelyt, kaupunkikuva, työllistymismahdollisuudet ja monet muut seikat vaikuttavat opiskelijan valintoihin. Ainakin osaan näistä korkeakoulu pystyy vaikuttamaan hyvin omalla tekemisellään. Jönköpingin yliopiston menestys osoittaa, että kaupungin koko tai korkeakoulun näkyminen ranking-listoilla eivät ole määrääviä tekijöitä, jos toiminta muutoin on laadukasta ja määrätietoista.

Markkinoinnissa ja opiskelijoiden rekrytoinnissa ruotsalaiset painottavat kohdemarkkinoiden valintaa ja tuntemusta sekä aktiivista yhteydenpitoa hakemuksen jättäneisiin potentiaalisiin opiskelijoihin. Moni kansainvälinen opiskelija hakee useaan yliopistoon samanaikaisesti, jolloin korkeakoulun osoittama kiinnostus hakijaa kohtaan ja korkeakoulun mahdollisuuksista kertominen voivat olla ratkaisevassa asemassa lopullista valintaa tehdessä. Alumniverkostot ja kumppaniyliopistot ulkomailla ovat myös tärkeitä. Korkeakoulun nettisivujen on luonnollisesti oltava kunnossa. Koulutuksista ja opiskelijapalveluista on oltava hyvät kuvaukset ja opiskelemaan hakeutumisen käytännöt tehtävä helpoiksi.

Vaikka ruotsalaiskokemusten mukaan alkuvaiheessa korkeakoulujen huomio kiinnittyy helposti koulutusohjelmien markkinointiin ja kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointiin, yhtä tärkeää on huolehtia siitä, että korkeakoulun omat prosessit maksavien kansainvälisten opiskelijoiden vastaanottamiseen ja asioiden hoitamiseen ovat kunnossa. Myös lukuvuosimaksujen suuruus on pohdittava tarkasti. Maksuja ei voi laskea sen jälkeen, kun ne on tietylle tasolle asetettu.

Eric Freid Jönköpingin yliopiston markkinointiosastolta kertoo hieman jopa yllättyneensä siitä, kuinka laajasti maksavien opiskelijoiden saapuminen kosketti yliopiston toimintoja.

– Vaikutuksia kohdistui niin talousprosesseihin, opiskelijapalveluihin kuin viestintäänkin. Näitä ei välttämättä osattu ottaa riittävästi huomioon ennakolta.

Christina Murray KTH:n hallinto-osastolta sanoo huomanneensa, että lukuvuosimaksujen käyttöönoton jälkeen yliopistot ovat joutuneet hiomaan omia toimintaprosessejaan.

– Toimimme nyt markkinoilla, joille emme aiemmin osallistuneet. Meidän on täytynyt tarkastella uudella tavalla omia palvelujamme sekä sitä, kuinka niistä kerromme. Yhteistyö hallinnon ja opetuksen välillä on tiivistynyt. Parantuneet käytännöt ja palvelut satavat kaikkien opiskelijoiden hyödyksi.

Ruotsalaiset kehittämistarpeet ovat suomalaisia vahvuuksia

Kehittämistä ruotsalaiset korkeakoulut näkevät erityisesti työelämäyhteyksien parantamisessa. Moni kansainvälinen opiskelija haluaisi jäädä valmistumisensa jälkeen Ruotsiin töihin, mutta Ruotsin palvelutyönantajien tekemän selvityksen mukaan vain 7,7 % EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevista opiskelijoista tekee näin. Osasyyksi tähän on katsottu, että työllistyminen, uraohjaus ja opiskelujen aikaiset työelämäkontaktit eivät ole olleet kansainvälisten ohjelmien fokuksessa.

Tässä kohdassa suomalaisilla korkeakouluilla on hyvä mahdollisuus profiloitua edukseen. Sivistystyönantajien selvityksen mukaan suomalaisten korkeakoulujen ja työelämän yhteydet ovat tiiviit ja monipuoliset. Työelämäyhteistyön jatkokehittämisessä onkin hyvä kiinnittää huomiota siihen, kuinka hyvät yhteydet saadaan myös kansainvälisten ohjelmien vahvuudeksi. Korkean koulutuksen saaneiden kansainvälisten osaajien hyvä työllistyminen Suomeen on paitsi ohjelmien markkinointivaltti myös eduksi koko yhteiskunnalle.

Eduskunnassa järjestetään keskustelutilaisuus korkeakoulutuksen viennistä tiistaina 27.9.

Tekstin kirjoittaja, Sivistystyönantajien asiantuntija Heikki Holopainen osallistui EK:n opintomatkalle Tukholmaan

Lisätietoja:
Marita Aho, asiantuntija, EK, p. 040 768 3647
Heikki Holopainen, asiantuntija, Sivistystyönantajat, p. 0400 639 331

Kommentit

Kommentoi