Yrittäjä Antti Zitting: Pk-yritysten ja valtionhallinnon välille tarvitaan tiiviimpää dialogia

Pk-yrityksillä on isoihin konserneihin verrattuna samat velvoitteet, mutta olennaisesti pienemmät voimavarat. Tätä epäsuhtaa pitää tasoittaa poliittisessa päätöksenteossa ja sen valmistelussa, vaatii EK:n Yrittäjävaltuuskunnan vaikuttaja Antti Zitting.

Zitting
Pk-yritykset muodostavat 99,8 prosenttia Suomen koko yrityskannasta, muistuttaa Antti Zitting.

EK isännöi valtionhallinnon avainhenkilöiden Päättäjät yrityksissä (PYRY) -koulutustilaisuutta, jossa välitettiin pk-kentän tarpeita ministeriöiden ja julkisten laitosten päätöksentekijöille.

Pääpuheenvuoron piti elinkeinoelämän vaikuttajakonkari Antti Zitting, joka oli kantavia voimia PYRY-koulutusta käynnistettäessä vuonna 2008. Sacotec Componentsin hallituksen puheenjohtaja Zitting valotti riihimäkeläisen valimoyrittäjän odotuksia virkamiespäättäjille.

Suomen tulevaisuus on pk-sektorin käsissä, painottaa Zitting:

– Pk-yritykset muodostavat 99,8 prosenttia Suomen koko yrityskannasta. Liikevaihdosta lähes puolet syntyy pk-kentällä. Yli 60 % yksityisen sektorin työntekijöistä on pk-yritysten palkkalistoilla. Jatkossa tämä osuus kasvaa entisestään: lähes 95 % uusista työpaikoista on vuoden 2001 jälkeen syntynyt pk-kenttään.

Lähes 95 % uusista työpaikoista on vuoden 2001 jälkeen syntynyt pk-kenttään, sanoo Zitting.


Kynnyskysymyksenä saada työnantajayritykset kasvuun

Tilastot paljastavat kuitenkin myös huolenaiheita:

– Vaikka yritysten lukumäärä on ilahduttavasti kasvanut, ylivoimainen valtaosa kasvusta on tullut yksinyrittäjistä. Ongelman ydin on se, että työnantajayritysten määrä on polkenut 15 vuotta paikallaan!

Saman mitalin toinen puoli on keskisuurten yritysten puuttuminen:

– Suomen yrityskanta on kuin Eiffel-torni: pienten yritysten muodostama jalusta on vahva, mutta keskivartalo puuttuu. Ja kun emme saa paikallisia pk-yrityksiä nousemaan keskisuuriksi moninaisista lasikatoista johtuen, emme saa kansakunnalle välttämätöntä kansainvälistymistä ja kasvua.

Jotta elintärkeää ”mittelstandia” ja työnantajayrityksiä saataisiin Suomeen lisää, on pk-näkövinkkeliä vahvistettava sekä elinkeinopolitiikassa että järjestötoiminnassa, vaatii Zitting:

– Emme voi pärjätä kansantaloutena, jos asioita katsotaan entiseen malliin vain muutaman sadan suuryrityksen kannalta, vaikka niiden merkitys verkostojen vetureina toki onkin tärkeää. Maailma menee näet ihan päinvastaiseen suuntaan: työllisyys ja kasvu nojaavat todistetusti yhä vahvemmin juuri pieniin.

– Ongelman ydin on siinä, että pk-yrityksillä on isoihin konserneihin verrattuna samat liiketoimintavelvoitteet, mutta olennaisesti pienemmät voimavarat. Tätä epäsuhtaa pitää tasoittaa poliittisessa päätöksenteossa ja sen virkamiesvalmistelussa: pk-yritysten hallintovelvoitteet tulee mitoittaa niin, että niistä pystyy selviämään myös ilman massiivista hallintohenkilöstöä.

Tosiasiassa yritysten toimintaedellytykset ovat kehittyneet suuntaan, jossa esimerkiksi sääntelyn, verotuksen, työmarkkinoiden ongelmat ja paikallisen sopimisen tarpeet korostuvat aiempaakin enemmän juuri pienissä työnantajayrityksissä. Rattaisiin on tullut aiempaakin enemmän kapuloita, vaikka pk-sektorin niskaan kaatuu yhä enemmän odotuksia.

Uudistumistarve koskee kaikkia 

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies korosti Suomen uudistumishaasteen koskevan tasapuolisesti niin yrityksiä, järjestöjä kuin julkista sektoria.

– Yrityksille uudistuminen on elinehto – ne tekevät päivittäin työtä vahvistaakseen kilpailukykyään ja pärjätäkseen markkinoilla. Se ei kuitenkaan riitä – suuri osa ratkaisun avaimista on julkisella sektorilla ja poliittisilla päättäjillä.

– Julkisen talouden tervehdyttäminen, työllisyysasteen nostaminen, sote-uudistuksen toteuttaminen ja aktiivinen EU-vaikuttaminen ovat esimerkkejä julkisen sektorin uudistuksista, joilla on suora vaikutus myös yritysten toimintaedellytyksiin.

Antti Zitting valoi uskoa Suomi-talkoiden tekijöihin:

– Tämä kansakunta on aina löytänyt keinot selvitä – myös nyt on löydettävä rohkeus ja kekseliäisyys luovia ylös kriisistä. Vuoropuhelu yritysten ja valtionhallinnon päättäjien välillä on ensiarvoista.  Vastuu on teillä, meillä ja koko Suomella!

Valtionhallinnon avainhenkilöiden EK-päivään sisältyi myös yritysvierailu heijastinvalmistaja Saintexiin. Susanna Blomqvist avaa pk-yrityksen arkea.
Valtionhallinnon avainhenkilöiden EK-päivään sisältyi myös yritysvierailu heijastinvalmistaja Saintexiin. Susanna Blomqvist avaa pk-yrityksen arkea.

Kommentit 1

Yksi vastaus artikkeliin Yrittäjä Antti Zitting: Pk-yritysten ja valtionhallinnon välille tarvitaan tiiviimpää dialogia
  1. Esa Ekonomi sanoo:

    Toki taitaa olla luonnollista ja yleistä globaalisti, että pieniä yrityksiä on lukumääräisesti runsaasti ja monenlaisesti koko kansantalouden ekosysteemissä, jotta kansantalous toimisi tehokkaasti, olisi uusia kasvuaihioita ja uutta työllistymistä tarpeeksi. Pieniä yrityksiä markkinoilla syntyy ja poistuu nopeaan tahtiin, mutta pieni yritys voi säilyä vuosikymmeniäkin markkinoilla kasvamatta, antaen yrittäjälle riittävän elannon.
    Keskisuuret yritykset ovat talouden muutoksissa kasvun ja investointien paineessa rajallisimmissa resursseissa kuin suuret yritykset, ja näin luovan tuhon myrskyissä haavoittuvimpia.

Kommentoi