Riikka Heikinheimo bloggaa: Tulppa pois ja opintoihin

Kaikessa hiljaisuudessa Suomeen on muodostunut tulppa korkeakouluopintojen aloittamisessa. Ne aloitetaan kansainvälisestikin vertaillen hyvin myöhään – keskimäärin 24-vuotiaana – kun monissa muissa maissa keskimääräinen valmistumisikä on sama tai jopa alempi.

Riikka Heikinheimo
Johtaja Riikka Heikinheimo vetää EK:n Osaaminen ja kasvu -ryhmää

Välivuodet johtuvat suurelta osin korkeakoulujen pääsykokeiden aiheuttamasta sumasta: saman vuoden ylioppilaista vain alle kolmannes jatkaa korkeakouluopintojaan. Paikat täyttyvät iäkkäimmillä, usein jo toisen tutkinnon suorittaneilla. Lisäksi jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus on kymmenessä vuodessa kasvanut 58 prosentista 68 prosenttiin. Tällaiset luvut ovat yksilön ja kansantalouden kannalta ikäviä.

Maan hallituksella on käynnissä laaja joukko toimia työurien pidentämiseksi. Työllisyysasteen nostamiseksi työurien pidentämistä tarvitaankin niin alkuun, keskelle kuin loppuunkin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asiantuntijavoimin tarkastellut, miten opintopolkuja voitaisiin joustavoittaa ja siten nopeuttaa työelämään siirtymistä. Raportin ”Valmiina valintoihin” keskeinen ratkaisuehdotus on ylioppilastutkinnon nykyistä laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Monelle tuttu pääsykoerumba jäisi esityksen mukaan pikkuhiljaa pois.

Äkkiseltään esitys kuulostaa radikaalilta ja nostaa monessa kahvipöytäkeskustelussa tunteet pintaan. Tuttu juttu, muutosta tarvitaan, mutta ei sitten kuitenkaan juuri tässä. Vai olisiko muutos sittenkin mahdollinen? Nykyjärjestelmä on raskas, kaikille osapuolille kallis ja tehoton. Ei tämä kansainvälistä vetovoimaammekaan paranna.

Kun raportin käy ajatuksella läpi, tulee vakuuttuneeksi, että asian kanssa kannattaa edetä. Joistain asioista elinkeinoelämä haluaa kuitenkin pitää ehdottomasti kiinni. Tärkeintä on, että tulevaisuudessakin on aito mahdollisuus kypsyä eri tahtiin tai tulla toisiin ajatuksiin vielä lukion jälkeenkin. Useiden tutkimusten mukaan erityisesti pojat heräävät myöhemmin miettimään tulevaisuuttaan, joten uudistuksessa pitäisi tarkkaan miettiä sen sukupuolivaikutuksia. Toinen asia liittyy ammatillisen koulutuksen käyneiden mahdollisuuteen päästä korkeakouluopintoihin. Tämä on esimerkiksi monella tekniikan alalla merkittävä reitti eikä se saa vaarantua uudistuksessa. Lisäksi on olemassa aloja, joille soveltuvuus täytyy jatkossakin tarkistaa muilla kuin akateemisilla perusteilla. Näitä ovat esimerkiksi kasvatus-, taide- tai sosiaali- ja terveysalat.

Ministeriö tulee olemaan paljon vartijana suunnittelun ja muutoksen edetessä. Kun yhtä kohtaa muuttaa, heijastusvaikutus voi olla suuri. Opetusta täytyy edelleen kehittää kaikilla asteilla. Nivelvaiheet peruskoulu-, lukio-, ammatillisen- sekä korkeakouluopetuksen siirtymissä ovat entistä tärkeämpiä.

Myös ylioppilastutkinnon ja vaihtoehtoisten reittien kehittäminen tulee tärkeäksi. Valintakoeuudistus ei saa johtaa siihen, että valmennuskursseista ja kilpailusta tulee häiritsevä osa yhä nuorempien elämää.

On käynnistymässä kokonaisvaltainen uudistus, joka on tärkeä koko Suomelle ja elinkeinoelämälle. Nuoremme tarvitsevat positiivisen näkymän tulevaisuuteensa. Jäykkä järjestelmä ei sitä saa synkistää. Elinkeinoelämä haluaa olla yhteistyössä ja mukana kannustamassa tähän uudistukseen.

 

 

Kommentit

Kommentoi