Päästökauppa: EU:n jäsenmaat nihkeinä kilpailukykytoimille

EU:n ympäristöneuvoston tuoreen näkemyksen mukaan päästökauppaa on vahvistettava siirtämällä päästöoikeuksia sivuun markkinoilta sekä mitätöimällä niitä. Sen sijaan teollisuuden kilpailukyvystä ja hiilivuotoriskistä huolehtiminen jäi vajaaksi verrattuna aiempiaan parlamentin kantaan.

EU:ssa valmistellaan päästökaupan sääntöjä kaudelle 2021–2030. EU:n jäsenmaista koostuva ympäristöneuvosto muodosti kantansa päästökauppadirektiivin uudistamiseen ympäristöministereiden kokouksessa 28.2.

Neuvosto päätyi varsin samoille linjoille kuin parlamentti 15.2. koskien päästökaton kiristämisvauhtia ja markkinavakausvarannon vahvistamista. Neuvoteltavaa jää kuitenkin elinkeinoelämän kannalta tärkeimmästä kysymyksestä eli ilmaisjaon riittävyydestä.

Parlamentti ehdotti helmikuisen äänestystuloksensa perusteella, että ilmaisjaon osuutta kasvatettaisiin viidellä prosenttiyksiköllä verrattuna komission alkuperäiseen esitykseen. Tämä tapahtuisi siinä vaiheessa, kun ilmaisjaon kokonaismäärä ei riittäisi ja ns. korjauskerroin (Cf) otettaisiin käyttöön alentaen ilmaisten päästöoikeuksien määrää myös vähäpäästöisimmillä toimijoilla. Neuvosto puolestaan haluaisi eilisen kantansa mukaan lisätä ilmaisjakoa vain kahdella prosenttiyksiköllä, mikä todennäköisesti ei riitä korjauskertoimesta eroon pääsyyn.

Globaalissa kilpailutilanteessa toimivat yritykset voivat saada päästöoikeuksia jatkossakin ilmaiseksi. Näin pyritään kompensoimaan päästökaupasta aiheutuvia kustannuksia, jotka muutoin toisivat eurooppalaisille yrityksille kilpailuhaittaa maailmanmarkkinoilla. Samalla pyritään ehkäisemään ns. hiilivuotoa eli teollisen tuotannon ja samalla päästöjen siirtymistä Euroopan ulkopuolelle, jolloin päästöt todennäköisesti kokonaisuudessaan kasvaisivat.

EU:n lopullista kantaa haetaan ”kolmikantaneuvotteluissa”

Neuvosto, parlamentti ja komissio lähtevät nyt neuvottelemaan yhteisestä näkemyksestään ns. trilogissa.

Trilogissa neuvoston jäsenmaat joutuvat ottamaan kantaa myös niihin kysymyksiin, joista he eivät vielä ole keskustelleet, mutta jotka parlamentti on hyväksynyt omassa kannassaan: esimerkiksi rajamekanismiselvitys tietyille toimialoille, meriliikenteen tuonti päästökauppaan ja  koulutusrahasto alemman tulotason maille. Näissä mainituissa elinkeinoelämä toivoo jäsenmailta hyvää harkintaa.

Päästökauppadirektiivin käsittelyssä lopullinen sopu löytynee syksyyn mennessä. Virallisten hyväksyntöjen jälkeen lainsäädäntöä aloitetaan toimeenpanna jäsenmaissa. Seuraava päästökauppakausi alkaa 2021 kestäen vuoteen 2030 asti.

Lisätiedot:

Kommentit

Kommentoi