Palkka- ja yritysverotus kytkeytyvät tiiviisti yhteen

Kireällä työn verotuksella on monia tunnettuja kielteisiä vaikutuksia talouteen. Se luo työllistymistä estäviä kannustinloukkuja yhdessä etuusjärjestelmien kanssa, vääristää opiskelu- ja uravalintoja ja haittaa vaikkapa ulkomaisten asiantuntijoiden rekrytoimista Suomeen, kirjoittavat Virp Pasanen ja Penna Urrila Kauppalehdessä 24.4.

Kansainvälisen verotuksen viimeaikainen kehitys on tuonut mukanaan myös uuden, yllättävän haittavaikutuksen kireälle työn verotukselle.

Valtiot ovat tähänkin asti kilpailleet siitä, kenellä on oikeus verottaa kansainvälisiä konserneja niiden rajat ylittävästä liiketoiminnasta. Tämän verotusoikeuden oikeasta ja ”reilusta” jakautumisesta on eri näkemyksiä, ja tulkintaerimielisyydet eri maiden välillä ovat valitettavan usein johtaneet jopa pitkällisiin riitoihin eri maiden verottajien välillä yrityksen ollessa kärsivänä osapuolena. Aggressiivista verosuunnittelua suitsivassa OECD:n BEPS-hankkeessa ollaan parhaillaan luomassa uusia pelisääntöjä sille, millä perusteilla rajat ylittävän liiketoiminnan verotusoikeus jakautuu eri maiden välille.

Jatkossa yritysten verotettavan tulon jakamisessa valtioiden kesken kiinnitetään entistä enemmän huomiota siihen, missä konsernin eri liiketoimien johtaminen tapahtuu. Yritysverotuksen uusissa BEPS-pelisäännöissä annetaan painoarvoa erityisesti sille, missä riskinoton kontrolloinnista päättävät tahot istuvat, sillä siellä katsotaan syntyvän myös merkittävä osa yrityksen liiketoiminnan tuloksesta.

Jotta Suomi voisi jatkossa verottaa täällä harjoitettavan liiketoiminnan täysimääräisesti, tulisi myös liiketoiminnasta päättävien tahojen toimia Suomessa. Verotusoikeuden jako valtioiden välillä ei jatkossakaan perustu yksittäisen johtajan asuinmaahan, mutta verottajat tulevat varmasti kiinnittämään avainhenkilöiden sijaintiin yhä enemmän huomiota, kun oikeutta verottaa yrityksiä määritellään.

Kansainvälisten yritystemme mukaan Suomeen on valitettavan hankalaa rekrytoida liiketoimintajohtajia ulkomailta. Osaltaan tähän voi vaikuttaa vaikkapa syrjäinen sijainti, ilmasto ja kielikysymykset, osaltaan taas taloudelliset seikat kuten kireä työn verotus. Kansainvälisissä vertailuissa Suomen ansiotuloverotus on EU-maita ja myös muita Pohjoismaita korkeampaa erityisesti keski- ja hyvätuloisilla. Jos emme onnistu rekrytoimaan kansainvälisiä huippuosaajia, ja vaikkapa ulkomaille muuttaneita suomalaisjohtajia aiempaa enemmän tänne, voi Suomi menettää oikeuttaan verottaa yrityksiä täällä harjoitettavasta liiketoiminnasta.

Päättäjien on syytä huomata, että jatkossa ansiotuloverotus ja yritysverotus kytkeytyvät yhä tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Suomen nykyinen yhteisöverokanta on tällä hetkellä kansainvälisesti kilpailukykyinen, työn verotus puolestaan ei. Jotta Suomeen kertyisi jatkossakin yhteisöverotuottoja täällä tapahtuvasta liiketoiminnasta, edellyttää se yhä voimakkaammin myös työn verotuksen pitämistä kilpailukykyisenä. Tähän hyvä alku olisi valtiovarainministeriön äskeisen työryhmän ehdotus työn verotuksen keventämisestä.

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehden Lukijalta-palstalla maanantaina 24.4.2017

Kirjoittajat

Kommentit

Kommentoi