Miksi Ranskan presidentinvaalien lopputuloksella on merkitystä suomalaisyrityksille?

Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella äänestäjät tekevät valinnan avointa yhteiskuntaa ja kansainvälisyyttä kannattavan Emmanuel Macronin sekä sulkeutuneisuutta ja protektionismia ajavan Marine Le Penin välillä. EU ei ole ollut suoraan vaaliväittelyn keskiössä. Vaalien tuloksella on kuitenkin merkittävä vaikutus murroksessa olevan EU:hun, bloggaa johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.

Jos Ranskassa ei tehdä tarvittavia rakenteellisia uudistuksia, sillä on heijastusvaikutuksia muun Euroopan talouteen. Viime vuonna Ranska oli tullin kauppatilastojen mukaan Suomen yhdeksänneksi tärkein vientimaa ja kuudenneksi suurin tuontimaa.

Ranskan talouskasvu on ollut melko vaatimatonta ja työttömyysaste on edelleen lähes 10 prosenttia. Maan julkinen velka on korkea (v. 2015 96,2 % BKT:sta) ja kasvaa yhä. Julkisten menojen suhde BKT:hen on yksi EU:n korkeimmista ja sosiaaliturvamenojen osuus on yli puolet. Verojärjestelmä on hyvin monimutkainen.

Emmanuel Macron on todennut Ranskan tarvitsevan monia uudistuksia, jotta maa voi vahvistaa asemaansa EU:ssa ja olla uskottavasti mukana sen kehittämässä. Macronin ehdottama talouspolitiikka pohjaa 50 miljardin investointiohjelmaan, ”oikeudenmukaisempaan” finanssipolitiikkaan ja julkisen talouden leikkauksiin. Hän on ehdottanut yhteisöveron huomattavaa laskemista 25 prosenttiin.

Marine Le Pen on kritisoinut vahvasti globalisaatiota ja EU:ta. Hänen tavoitteenaan on Ranska, joka ”suojelee” työntekijöitä ja yrityksiä ulkomaiselta kilpailulta mm. rajoittamalla maahanmuuttoa, luomalla veron, joka koskisi kaikkia ulkomaisten työntekijöiden kanssa tehtäviä uusia työsopimuksia, vastustamalla vapaakauppasopimuksia sekä suosimalla ranskalaisyrityksiä julkisissa hankinnoissa. Le Pen alentaisi pieni- ja keskituloisten kuten myös pk-yritysten verotusta.

Ranskan vaalit määrittävät EU:n tulevaa suuntaa

Työpaikat ovat odotetusti olleet vaalien tärkein keskustelunaihe. Vaalien kakkoskierroksen ehdokkaiden näkemykset EU:sta ja yhteisvaluutta eurosta poikkeavat hyvin paljon toisistaan.

Tuoreen mielipidetutkimuksen mukaan 72 prosenttia ranskalaisista vastustaa eurosta luopumista. Le Pen onkin hieman hämärtänyt tiukkaa EU-linjaansa, mutta hän haluaa edelleen Ranskan ulos euroalueesta tai ainakin ottaa käyttöön rinnakkaisvaluutan sekä todennäköisesti järjestää kansanäänestyksen maan EU-jäsenyydestä.

Emmanuel Macron pitää tarpeellisena EU:n integraation syventämistä. Hän on samoilla linjoilla Ranskan nykyisen kannan kanssa, joka tukee entistä selvemmin EU:n kehittämistä monivauhtisesti: Joukko EU-maita voi edetä yhteistyössä muita jäsenmaita pidemmälle tärkeäksi pitämässään asiassa. Macronin konkreettisia ehdotuksia ovat olleet mm. luoda euroalueelle oma budjetti, joka reagoisi tehokkaammin kriiseihin ja perustaa euroalueen finanssiministerin tehtävä.

Jos kannatusmittausten mukaan selvässä johdossa oleva Emmanuel Macron voittaa presidentinvaalit ja pystyy vielä kesäkuisissa parlamenttivaaleissa saamaan enemmistön En Marche! -liikkeelleen, Saksa ja Ranska löytänevät yhteisen näkemyksen EU:n kehittämisen suurista linjoista. Saksassa syksyllä järjestettävät liittopäivävaalit tuskin muuttavat tilannetta, saavutetaan voitto sitten kansleri Angela Merkelin tai Euroopan parlamentin entisen puhemiehen Martin Schulzin johdolla.

EU:n uudistamisen ja yhteistyön tiivistämisen ytimessä ovat talous- ja rahaliitto, EU:n sosiaalinen ulottuvuus, turvallisuus ja puolustus sekä EU:n ulkoinen rooli. Aiheista tarvitaan meillä avointa keskustelua, sillä niihin liittyy Suomellekin tärkeitä valinnan paikkoja. Eivätkä kaikki valinnat tule olemaan helppoja.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi