Työterveyshuollon toimintaedellytykset turvattava sote-uudistuksessa
Sote-uudistuksen yhteydessä on esitetty, että yhdenvertaisuuden nimissä työterveyshuollon sairaanhoidosta tulisi luopua ja keskittää sairaanhoito maakuntien järjestettäväksi. Sairaanhoito on kuitenkin hyvin keskeinen osa työterveyshuoltoa, jonka työnantajat ja työntekijät yhdessä maksavat. Työterveyshuoltoa osana terveydenhuollon kokonaisuutta ei tulekaan heikentää sote-uudistuksessa, kertoivat työmarkkinakeskusjärjestöt tiistaina perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle.
Työterveyshuolto toimii julkista terveydenhuoltoa paremmin työkyvyttömyyden ehkäisyyn ja työurien pidentämiseen liittyvissä tavoitteissa.
– Tämä johtuu siitä, että työterveyshuollon ulkopuolisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa ei juurikaan ole tietoa työntekijän työstä, osaamista työkyvyn arvioinnista, eikä toimivaa yhteyttä työpaikkaan työkyvyn tukemiseksi ja jäljellä olevan työkyvyn hyödyntämiseksi, EK:n asiantuntijalääkäri Jan Schugk selventää.
Jos työterveyshuollon sairaanhoitoa supistettaisiin, merkittävä osa nykyisistä työterveyshuollon sairaanhoitokäynneistä ja tutkimuksista kohdistuisi maakuntien järjestämisvastuulla oleviin palveluihin. Esimerkiksi vuonna 2014 työterveyshuollossa toteutui noin 3,4 miljoonaa sairausvastaanottokäyntiä lääkärillä, kun samaan aikaan terveyskeskuksissa niitä oli noin 6,9 miljoonaa. Ei siis ole mahdollista lopettaa työterveyshuollon sairaanhoitoa ja siirtää vastuuta siitä julkisesti rahoitetulle terveydenhuollolle aiheuttamatta huomattavia ongelmia niin rahoitukseen, kuin resursseihin liittyen.
– Työterveyshuollon muuttaminen rajoittamalla sairaanhoidon palveluita tai estämällä sujuva yhteistyö maakunnan järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa vaikeuttaisi kohtuuttomasti sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamista. Sen sijaan maakuntien järjestämisvastuulla olevien sote-palvelujen tulee toimia yhteistyössä työnantajien järjestämien työterveyspalvelujen kanssa niin, että työterveyden asiantuntemus työpaikkojen tukena varmistetaan sekä perus- että erikoistasolla, Schugk sanoo.
Sote-uudistus on välttämätön. Työterveyshuollon ei pidä olla irrallaan uudistuksesta, mutta on huolehdittava, että työterveyshuollon toimintaedellytykset eivät uudistuksen myötä heikkene. Työterveyshuollon sairaanhoitopalveluiden olennainen vähentäminen ei parantaisi perustason terveyspalvelujen saatavuutta, vaan päinvastoin huonontaisi sitä.
– Lisäksi muutos aiheuttaisi eriarvoisuutta työntekijöiden keskuudessa, koska työterveyshuollon nykyisiä sairaanhoitopalveluita korvattaisiin esimerkiksi vakuutuspohjaisin tai suoraan työnantajan kustantamin ratkaisuin, jotka olisivat eri työntekijäryhmillä erilaisia. Samalla myös hallitusohjelmassa asetettu sote-uudistuksen tavoite vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousupainetta kolmella miljardilla eurolla jäisi toteutumatta, Schugk kertoo.
