Rakennusbetoni- ja Elementti Oy huomioi energiatehokkuudessa koko elinkaaren

Tuloksia syntyy, kun sekä oma henkilöstö että kumppanit sitoutetaan mukaan kehittämään energiatehokkuutta, kertoo palkittu rakennusteollisuutta palveleva pk-yritys Hollolasta.

Rakennusbetoni- ja Elementti Oy sai alkukesästä Energiaviraston, Motivan ja TEM:in myöntämän kunniamaininnan ansiokkaasta toiminnastaan energiatehokkuussopimuksessa vuosina 2008–2016. Toimitusjohtaja Esa Konsti kertoi yrityksen oppeja ja oivalluksia matkan varrelta.

Mitä energiatehokkuus tarkoittaa teidän yrityksessänne?

Energiatehokkuutta on syytä tarkastella niin johtamisen kuin arjen toiminnan kautta. Pienillä parannuksilla syntyy yhteenlaskettuna isoja säästöjä ja merkittäviä muutoksia.  Siksi henkilöstön sitouttaminen ja koulutus ovat kaiken lähtökohta. Myös yhteistyökumppanit on tärkeää saada aktivoitua mukaan.

Energiatehokkuus huomioidaan meillä kaikissa toiminnoissa – uusien tuotteiden materiaali- ja energiavalinnoissa, siirroissa ja kuljetuksissa sekä tuotantotilojen lämmityksessä ja jäähdytyksessä.

Mitä sitten on käytännössä tehty? Meillä on lähes 18.000 neliötä korkeita tuotantotiloja, joten oli luonnollista lähteä liikkeelle vähentämällä lämpövuotoja ja hyödyntämällä prosesseissa syntyvää lämpöä.

Sähköä olemme säästäneet siirtymällä led-valaisimiin. Samalla työturvallisuus ja tuotantotilojen viihtyvyys ovat parantuneet. Sähköä tuotetaan osittain myös aurinkopaneelein. Lämmityksessä on siirrytty maakaasuun ja nykyisin nestekaasuun. Myös huoltotoimilla on ensiarvoinen merkitys niin laitteiden kuin tuotantotilojen energiatehokkuudelle.

Liityitte energiatehokkuussopimukseen vuonna 2000. Millaisia oivalluksia ja yllätyksiä on tullut vuosien mittaan?

Kun uusia tuotteita kehitetään, tärkeä lähtökohta on huomioida energiankulutus koko elinkaaren leveydeltä kattaen raaka-aineiden valmistuksen, tuotannon ja siirrot sekä tuotteen käyttö.

Pyrimme seuraamaan tarkkaan, kuinka energiatehokkuus kehittyy erilaisissa laitteissa ja koneissa. Sen pohjalta pyritään laskennallisesti todentamaan, milloin meidän on järkevää ottaa käyttöön uutta tekniikkaa.

Samalla olemme törmänneet mittaamisen haasteisiin. Esimerkiksi ostettaville koneille ja laiteille on vaikeaa määritellä yksiselitteisiä energiatehokkuusrajoja. Olemmekin huomanneet, että tarkkojen numeeristen ohjelukujen sijaan on tärkeämpää osata valita oikeantehoinen kone kulloiseenkin tarpeeseen. Ei kannata hankkia maksimitehoja vain ”varmuuden vuoksi”, jotta energiankulutus saadaan pidettyä hallinnassa.

Millä mielellä etenette uudelle energiatehokkuussopimuskaudelle?

Jatkamme edelleen energiaa säästävien tekniikoiden ja tuotantotapojen kehitystä ja käyttöönottoa yhdessä henkilöstön ja kumppanien kanssa.  On tärkeää saada sitä tukeva ajattelu juurtumaan osaksi yrityskulttuuria.

Yksi suurimpia haasteitamme on saada prosesseissa syntyvä lämpö hyötykäyttöön. Pyrimme jatkossakin vähentämään lämpöenergian tarvetta toimittamalla lämpöä suoraan sitä tarvitseville toiminnoille ilman lämmönvaihtimia ja väliaineita sekä vähentämällä rakennusten lämpövuotoja.

Aurinkosähkön osuus on meillä nyt noin 5 %. Mielellään lisäisimme sen tuotantoa entisestäänkin. Ongelmana vain on, että virtaa jakava laitos veloittaa meitä tuottamastamme ylijäämäsähköstä, mikä vesittää taloudellista hyötyä. Tähän epäkohtaan olisi tärkeää saada muutos.

Kommentit

Kommentoi