Riikka Heikinheimo: Matematiikka – ei koulua vaan (työ-)elämää varten

Sadat tuhannet lapset ja nuoret käyvät taas opintielle. On aika palauttaa mieliin totuus siitä, että koulua käydään viime kädessä (työ-)elämää varten, kirjoittaa Riikka Heikinheimo Maaseudun tulevaisuudessa 7.8.2017.

Riikka Heikinheimo on osaamisen ja koulutuksen edunvalvonnasta vastaava johtaja EK:ssa.

Jotta koulutus antaisi riittävät eväät muuttuvaan työelämään, on Suomessa tarpeen havahtua vahvistamaan koululaisten ja opiskelijoiden matemaattista osaamista ja laajemminkin loogista ajattelua.

Miksi matematiikasta on sitten tullut niin kriittinen taito? Taustalla on työelämän murros: yhteiskunnan digitalisaatio kiihtyy ja uutta teknologiaa otetaan käyttöön kaikilla aloilla niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Tietotekniikan, keinoälyn ja automaation kehitys mullistavat monen ammatin osaamisvaatimuksia. Työelämän vaatima tekninen ammattitaito puolestaan perustuu tyypillisesti juuri matemaattiselle osaamiselle tai ainakin matemaattiselle ajattelulle.

EK:n keväällä julkaiseman digikyselyn tulokset osoittivat, että teknisiä taitoja tarvitaan jo nyt käytännössä kaikilla toimialoilla, kaikissa työtehtävissä ja kaikilla organisaatiotasoilla. Asiantuntijoiden ohella myös tuotantotyöntekijät ovat siirtyneet tehdassalista tietokoneruudun taakse. Myymälähenkilöstön tärkeimmät työkalut ovat erilaisia päätelaitteita ja niiden ohjelmistoja. Sairaanhoitajat ja lääkärit tekevät työtään digitalisaation ytimessä. Myynti ja markkinointi perustuvat yhä enemmän analytiikkaan, tilastoihin ja asiakasdatan hyödyntämiseen.

Elinkeinoelämä on nostanut esille tarpeen saada matematiikka yo-kirjoitusten pakolliseksi aineeksi ainakin lyhyen oppimäärän verran. Tähän uudistukseen onkin oivallinen mahdollisuus, kun Suomessa kaavaillaan paraikaa yo-tutkinnon uudistamista. Pakollinen yo-matematiikka olisi yksi toimenpide sen puolesta, että Suomi säilyttäisi asemansa korkean osaamisen maana ja että suomalaiset pärjäisivät tulevaisuuden työelämässä.

Ylioppilaskirjoitukset ovat kuitenkin vain yksi kohta, jossa matematiikan osaamisvajeeseen on syytä vaikuttaa. Korjauskohtia on aiemmillakin koulutusasteilla.

Matematiikka on nimittäin aine, jonka perusteet pitää oppia jo nuorena. Opetuksen pitää olla kunnossa aina varhaiskasvatuksesta alkaen. Asiantuntijat kuvaavatkin matematiikkaa taidoksi, jossa osaajaksi kiivetään kuin tikapuita pitkin – askelma kerrallaan. Ensimmäiset askelmat otetaan jo esiopetuksessa, loput muilla koulutuksen tasoilla aina ammatilliseen koulutukseen tai yliopistoon asti. Soveltaminen tapahtuu työelämässä mutta myös yksityiselämässä.

Matematiikka olisikin syytä nähdä myös todellisena kansalaistaitona. Se luo pohjaa kriittiselle ajattelulle ja monilukutaidolle sekä kyvylle analysoida ympärillä tapahtuvaa. Näille taidoille on yhä polttavampi tarve. Matematiikka raivaa tietä myös talouden osaamiselle sekä laajemmalle kiinnostukselle luonnontieteellisiin aineisiin.

Liian moni oppii koulussa matematiikasta lähinnä sen, että on siinä huono. Todellisuudessa kyse lienee siitä, että opetus ei vaan vastannut omaa tapaa hahmottaa matematiikkaa. Opettajilla pitää olla valmiudet tunnistaa jo esi- ja perusopetuksesta alkaen lasten yksilöllisiä oppimistyylejä sekä havaita mahdolliset oppimisvaikeudet ja tarjota niihin apua. Opettajakoulutuksen pitää olla kunnossa sekä matematiikan että pedagogisten taitojen osalta koulutuksen kaikilla tasoilla. Koulutustasolta toiselle siirryttäessä matematiikan merkitystä pitäisi katsoa nykyistä palkitsevammalla tavalla.

On positiivista, että koulutuspolitiikka nousi yhdeksi kärkiteemaksi kevään kuntavaaleissa. Kuntien elinvoimaisuuden ja koulutuksen puolesta puhuneiden uusien kuntapäättäjien olisikin nyt luontevaa nousta ajamaan matematiikan asiaa ja vaikuttaa näin nuorten edellytyksiin pärjätä työelämässä. Tätä arvostaisivat myös monet paikalliset yrittäjät, jotka kohtaavat jo nyt rekrytointivaikeuksia työtehtävissä, joissa vaaditaan matemaattista ajattelua, teknisiä taitoja tai digiosaamista.

Haastankin kuntapäättäjät vastaamaan vaalilupauksiinsa ja kilvoittelemaan laadukkaan koulutuksen hyväksi, jotta nuoret saisivat mahdollisimman hyvät eväät myös matematiikan osaamiseen. Onnistuneen lopputuloksen voi saavuttaa monin keinoin. Innostuneet ja osaavat opettajat ovat Suomelle kullanarvoinen voimavara ja he valjastavat luovatkin keinot käyttöön. Sen olen saanut huomata myös omien kokemusteni kautta: kekseliäs päiväkodin opettaja opetti yhteen- ja vähennyslaskua esikoululaisille makaronien avulla. Matematiikasta tuli käsin kosketeltavaa, konkreettista ja hauskaa. Hyvin meni oppi perille jo 6-vuotiaille!

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi