EK:n Venäjä-ekspertti analysoi: Mitä vaikutuksia USA:n Venäjä-pakotelakipaketilla suomalaisyrityksiin?

Presidentti Trumpin allekirjoittamalla Venäjä-pakotelakipaketilla ei ole välitöntä vaikutusta suomalaisyrityksiin. Onko siis syytä huokaista helpotuksesta? EK:n johtaja ja BusinessEuropen Venäjä-verkoston puheenjohtaja Petri Vuorio erittelee paljon puhutun lakipaketin sisällölliset pääkohdat ja analysoi niiden käytännön merkitystä erityisesti suomalaisnäkökulmasta.

Presidentti Trumpin hyväksymä lakipaketti sisältää seuraavat pääkohdat.

  • Presidentin oikeus poistaa Venäjä-pakotteita vaatii jatkossa senaatin, ja merkittävimmissä kysymyksissä lisäksi edustajainhuoneen, erillisen arviointi- ja vahvistusprosessin.
  • Venäjän energiavientiä tukevan putkistoinfran rakentamista tukevien investoijien, tavaran- ja palveluntoimittajien asettamismahdollisuus (ei -vaatimus) USA:n pakotelistalle. Vaaditaan presidentin erillistä esitystä ja tätä edeltävää avainkumppanien (EU) kuulemista.
  • Venäjän valtio-omisteisten rautatie-, metalli- ja kaivosyhtiöiden sanktiointimahdollisuus valtiovarainministerin erillisen esityksen pohjalta.
  • Syvänmeren, arktisten alueiden ja liuskeöljyn porauksen mahdollistavan teknologian toimittamiseen liittyvien pakotteiden kattavuuden varmistaminen valtiovarainministerin toimesta.
  • Venäjän valtiollisten tiedustelu- ja puolustuselinten kanssa toteutettaviin transaktioihin liittyvien pakotekäytäntöjen tiukentaminen.
  • Voimassa olevien pakotteiden vahvistaminen, esimerkiksi pakotteiden alaisten rahoituslaitosten rahoitusaikojen lyhentäminen 30 päivästä 14 päivään. Pakotteiden alaisten energiayhtiöiden rahoittamisen rahoitusaikojen lyhentäminen 90 päivästä 60 päivään.
  • Kyberturvallisuuden heikentämistä koskevat henkilöpakotteet.

Tärkeä lähtökohta on, että kyseessä on monilta kriittisemmiltä osiltaan vasta lakipaketti, joka mahdollistaa pakotteiden voimaansaattamisen erillisen harkinnan ja esityksen pohjalta.

Kaasuputket ja valtionyhtiöt voisivat toteutuessaan sivuta suomalaisintressejä

Kaasuputkien rakentamiseen ja Venäjän energiaviennin tukemiseen liittyvien pakotteiden voimaantulo voisi koskettaa myös suomalaisyrityksiä. Pykälä on jyrkkä, sillä se mahdollistaa toimituksiin ja investointeihin osallistuvien ulkomaisten ja ei-yhdysvaltalaisten yritysten joutumisen USA:n pakotteiden alaisiksi.

Ytimessä on erityisesti viisi saksalaista, itävaltalaista, hollantilaista ja ranskalaista yritystä, jotka rahoittavat Nordstream 2 -kaasuputken rakentamista. Esityksessä kuitenkin määritetään, että jo yhden miljoonan dollarin kertatoimitukset riittävät harkinnanvaraisen pakoteoption piiriin joutumisen. Pykälä on toistaiseksi ylimalkainen, toimeenpano edellyttää konsultointia EU:n kanssa sekä erillistä presidentin esitystä sen voimaansaattamiseksi.

Toinen potentiaalisesti suomalaisyrityksiä koskeva osa-alue voisi olla valtio-omisteisiin rautatie-, kaivos- ja metallialan yrityksiin mahdollisesti kohdistuvat pakotteet. Suomalaisyritystenkin yhteistyökumppaneina on tämän piiriin kuuluvia yrityksiä, vaikkakin esimerkiksi merkittävimmät kaivosyhtiöt ovat yksityisomisteisia. Myös tämä on toistaiseksi ylimalkaisesti määritetty ja vaatii toteutuakseen erillisen valtiovarainministerin esityksen ulkoministerin kuulemisen pohjalta. Sen sijaan tiukennetuilla finanssisektorin pakotteilla ei ole vaikutusta, sillä suomalaisyritysten kaupanrahoituksessa ei ole voitu hyödyntää sanktioitujen valtionpankkien lyhennettyjä maturiteetteja.

Venäjän ja USA:n välisen kauppasodan mittakaava ei olisi ravisuttava

Kauppasota on toteutuessaan aina epätoivottava, muttei tässä tapauksessa ravistelisi maailmantaloutta. USA:n ulkomaankaupasta Venäjän osuus on noin puoli prosenttiyksikköä ja Venäjän ulkomaankaupasta USA:n osuus joitakin prosenttiyksikköjä. Sen sijaan viileneminen yhteen suuntaan saattaa entisestään lämmittää välejä toiseen suuntaan.

Kiinan osuus Venäjän kokonaistuonnista on vajaassa kymmenessä vuodessa tuplaantunut noin kymmenestä prosentista pariin kymmeneen prosenttiin. Kiinan presidentin G20-kokouksen alla toteuttama Kremlin vierailu antoi viestin talouspoliittisten suhteiden tiivistämisestä. Symbolisesti tätä tuki 11 miljardin dollarin juan-määräinen luottolupaus kahdelle USA:n sanktioiman rahoitusinstituution alaiselle rahastolle, jotka palvelisivat ensisijaisesti One Belt, One Road -silkkitieprojektia Venäjällä ja sen lähialueilla.

Lännen pakotteet ”sementoitumassa”?

Merkittävin voimaanastuva osa-alue on Venäjä-pakotteiden vapauttamisen siirto presidentiltä kongressin harkittavaksi, joka osaltaan ”sementoi” voimassa olevat pakotteet. Yhdysvaltain lakipaketti yhdistettynä EU:n lähes samanaikaisesti laajentamiin yritys- ja henkilöpakotteisiin (perustuen luvatta Krimille toimitettuihin Siemensin kaasuturbiineihin), vahvistaa lännen pakotteiden pitkäikäisyyden todennäköisyyttä. Samanaikaisesti Minsk II -rauhansopimus, johon läntiset pakotteet pitkälti on sidottu, vaikuttaa olevan umpikujassa niin Venäjän kuin Ukrainankin puolelta.

Vaikutukset Venäjän talouskehitykseen toistaiseksi vähäisiä

Nyt esitetyn pakotelakipaketin ei odoteta erityisesti vaikuttavan Venäjän talouskehitykseen lyhyellä aikavälillä. Fakta kuitenkin on, ettei se myöskään ruoki Venäjän hauraassa kasvussa olevaa taloutta etenkään investointi-ilmapiirin osalta. Yhdysvaltain ilmaisema pyrkimys hidastaa Venäjän energiaviennin kasvua luo pidemmän aikavälin uhkakuvan Venäjän taloudelle.

Kaasun viennin kasvattamisen hidastamisen lisäksi öljysektorin teknologiapakotteet voidaan nähdä kauaskantoisena uhkana. Öljy on ja pysyy vielä pitkään Venäjän talouden polttomoottorina. Siperian vanhoja lähteitä hyödyntämällä Venäjä pystyy vielä vuosia tuottamaan merkittävän määrän öljyä ilman sanktioitua länsiteknologiaa. Venäjän merkittävät liuskeöljyvarat sekä arktisen alueen öljyvarat, joita läntinen sanktioitu teknologia palvelisivat, ovat toistaiseksi myös tuotantokustannuksiltaan liian kalliita hyödynnettäviksi. Siedettävän kannattavuustason saavuttamisen lisäksi teknologiaongelma on kuitenkin edessä, mikäli pakoteloukosta ei löydy ulospääsyä.

Summa summarum: Vaikkei lakipaketilla ole välittömiä vaikutuksia suomalaisyrityksiin, on jatkossakin syytä seurata kokonaistilanteen kehittymistä sekä mahdollisten jatkotoimenpiteiden vaikutuksia.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi