Hallituksen rohkeus ei riittänyt työllisyystavoitteen saavuttamiseen

Maan hallituksella taisi olla viimeinen mahdollisuus päättää tarvittavista uudistuksista työllistämistavoitteensa saavuttamiseksi viime viikon budjettiriihessä. Odottavissa oleva talouskehitys ja tehdyt päätökset johtavat lähes varmasti siihen, että 72 prosentin työllisyysastetavoite jää saavuttamatta, bloggaa EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.

Tämän tunnustaa jo hallituskin. Hyvästä ohjelmastaan huolimatta hallituksen rohkeus ei riittänyt välttämättömiin työllisyyttä riittävästi kohentaviin uudistuksiin.

Hallitus päätti riihessään monista työllisyyttä edistävistä toimista. Valitettavasti näiden lisäksi hallitus sortui päätöksiin, jotka päinvastoin vievät työpaikkoja.

Työttömyysturvan niin sanotulla aktiivimallilla työllisyys kasvaisi valtionvarainministeriön arvion mukaan vajaalla 10 000 hengellä. Mallin idea on se, että työttömyyspäivärahaa alennetaan työttömille, jotka eivät ole olleet riittävästi työssä palkansaajana tai yrittäjänä tai osallistuneet työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin 3 kuukauden tarkastelujakson aikana.

Aktiivimalliin on kytketty työttömyysturvan omavastuuajan lyhennys ja työttömyysturvalla opiskelun tarveharkinnan osittainen luopuminen. Kokonaisuuteen kuuluu vielä keikkatyösopimusten käytön rajoittaminen, josta hallitus ei vielä tosin ole kertonut kantaansa. Lopputulema tästä kokonaisuudesta taitaa olla se, että työllisyys kohenee vain vähän, koska kytköstoimet pitkittäisivät työttömyyttä ja nostaisivat työllistämiskynnystä. Veikkaanpa, että tämän kokonaisuuden lihaksi muuttumisen matkalle kasataan vielä esteitä, joiden ylittäminen ei ole selviö.

Perhevapaauudistuksen käynnistäminen on tervetullut. Etenkin vaatimukset uudistuksen työllisyyttä vahvistavan vaikutuksen todentamisesta ja julkisen talouden raameissa pysymisestä ovat hyviä. Katsomosta seuraajalle epäselväksi jäi, ymmärretäänkö päättäjien keskuudessa se, että työllisyyden kohentaminen edellyttää kotihoidon tuen ja pienten lasten vanhempien valinnanvapauden   tarkistamista.

Kannustinloukkujen purkamisessa hallitus toistaa jo keväällä tekemänsä päätöksen. Päivähoitomaksujen alennukset ovat tarpeen, mutta yksin niillä kannustinongelmista ei päästä eroon. Kannustinloukkujen purkaminen näyttää siirtyvän seuraavalle hallitukselle.

Toimet osaamisen kehittämiseen on oikeansuuntaisia. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa tuleekin lisätä ja sitä on syytä kohdentaa nuoriin ja aloille, joilla työvoimaan tarvitaan. Työnantajan järjestämän koulutuksen verovapauden selkiyttämisessä ja laajentamisessa on kyse kevään kehysriihessä tehdystä linjauksesta kiinni pitämisestä.

Palkkatukea lisätään alle kolmekymppisten työllistämiseksi. Työllisyysvaikutusten saamiseksi tuki tulee kohdentaa yksityisen sektorin työnantajille. Yksityisten työvoimapalvelujen käytön lisääminen ja niiden tulosperusteinen hankinta sekä työvoimapalvelujen lisäresursointi edesauttavat työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi