Bonnin ilmastoneuvottelut alkavat – edistytäänkö Pariisin sopimuksen pelisäännöissä?

Jotta ilmastoneuvotteluiden aikataulu pitäisi, pitäisi Bonnissa syntyä jo luonnos Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanosäännöistä. EK:n edustaja lähtee Bonniin seuraamaan erityisesti edistymistä päästöjen hinnoittelussa ja sitä tukevissa mittaus- ja raportointisäännöissä.

Mikael Ohlström
Mikael Ohlström raportoi Bonnin neuvotteluiden etenemisestä myös Twitterissä tunnuksella @MikaelOhlstrom.

Bonnissa käynnistyy 6.11. YK:n COP23-ilmastokokous, jota EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström on paikan päällä seuraamassa 15.–18.11.

Ohlströmin mukaan neuvotteluilta odotetaan jo alustavaa luonnosta Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanosäännöistä, jotta ne voitaisiin lyödä lukkoon ensi vuoden lopulla Puolan isännöimässä COP24-kokouksessa. Muussa tapauksessa on vaarana, ettei Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa ehditä aloittaa sovitun mukaisesti vuonna 2020.

COP23-ilmastoneuvottelut järjestetään Saksan Bonnissa, joskin virallisena isäntämaana toimii Fidzi. Poikkeuksellinen järjestely on ymmärrettävä, jottei noin 2000:n neuvottelijan ja 20 000:n tarkkailijan ja vierailijan tarvitse matkustaa eteläiselle Tyynellemerelle. Fidzillä on Bonnin neuvotteluissa seuraavat painopisteet:

  • Toimeenpanosääntöjen edistäminen
  • Eteneminen sopeutumiseen sekä menetyksiin ja vahinkoihin liittyvissä kysymyksissä
  • Huomion kohdistaminen valtameriin
  • 1,5 asteen koalition rakentaminen (Grand Coalition for 1.5C eli päästöjen vähentämisen kunnianhimoa lisäävä ryhmä)

Lisäksi varsinaisten neuvottelujen ulkopuolella tapahtuu paljon. Kokouksessa mm. lanseerataan lukuisia uusia konkreettisia aloitteita ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistyön edistämiseksi.

Edessä on myös virallisten neuvottelijoiden ja tarkkailijoiden välinen ensimmäinen avoin vuoropuhelu, mitä Ohlström odottaa mielenkiinnolla:

– Viime aikoina on ollut paljon puhetta eri sidosryhmien läsnäolosta neuvotteluissa. Sen sijaan, että niiden läsnäoloa pyrittäisiin rajoittamaan, tulisi päinvastoin pohtia, kuinka esimerkiksi elinkeinoelämän asiantuntemusta päästäisiin parhaiten hyödyntämään  markkinamekanismien säännöistä sovittaessa.

Elinkeinoelämälle tärkeitä asioita ovatkin Ohlströmin mukaan juuri päästöjen globaali hinnoittelu ja sitä varten luotavat kaupankäyntimekanismit. Nämä puolestaan edellyttävät ns. läpinäkyvyyskehikon sääntöjen kehittämistä: päästöille tarvitaan luotettavat mittaus-, raportointi- ja todentamismenettelyt. Tässä onkin haastetta, sillä joissakin valtioissa esimerkiksi kasvihuonekaasuinventaario on tehty viimeksi 2000-luvun vaihteessa. Tällaiselta pohjalta päästöjen hinnoittelumekanismit eivät voi toimia.

Pariisin ilmastosopimuksen tilanne:

  • Pariisin ilmastosopimuksen on ratifioinut 169 valtiota ja allekirjoittaneet kaikki osapuolet (yli 190 valtiota) Syyriaa lukuun ottamatta.
  • USA on presidentti Trumpin johdolla ilmoittanut irtautuvansa Pariisin ilmastosopimuksesta, mikäli sitä ei saada neuvoteltua heille paremmaksi. Kesän G20-kokous kuitenkin ilmaisi sitoutuneisuutensa (ilman USA:ta) Pariisin ilmastosopimukseen jatkossakin, eikä sopimuksen uudelleen neuvotteluita aiota YK:n puolellakaan käynnistää.
  • Muutkin maailman maat ovat edelleen sitoutuneita sopimukseen, eivätkä ole lähteneet seuraamaan USA:n esimerkkiä.
  • 100 miljardin dollarin ilmastorahoitus köyhille maille on haasteiden edessä, mikäli USA ei osallistu täysimääräisesti sen rahoittamiseen.
  • Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpano käynnistyy vuodesta 2020 alkaen ja sopimuksen toimeenpanosäännöistä olisi päästävä sopuun jo 2018 loppuun mennessä, mutta tämä aikataulu saattaa venyä, mikäli Bonnissa ei saada sovittua jo luonnosta säännöistä.

Lisätiedot :

Kommentit

Kommentoi