Yrittäjä Esa Kiiveri: Yhteiskunnan tärkeää tunnistaa omistajan kantama riski

Verotus, sääntely ja muut pelisäännöt on viritettävä yrittämistä ja omistamista kannustamaan, ei sitä rokottamaan. Siten myös yhteiskunta pääsee hyötymään eniten, sanoo EK:n Yrittäjävaltuuskunnan varapuheenjohtaja Esa Kiiveri.

Arkta Oy:n hallituksen puheenjohtaja, rakennusneuvos Esa Kiiveri on toiminut Talonrakennusteollisuus ry:n luottamustehtävissä parikymmentä vuotta ja EK:n Yrittäjävaltuuskunnassakin jo kahdeksan vuotta. Sydämenasiana on ollut kasvollisten yrittäjä-omistajien ja pk-työnantajien toimintaedellytysten parantaminen.

Kiiveri haluaa avata päättäjien silmät ymmärtämään yritysten omistajuuden yhteiskunnallista merkitystä:

– Omistajan tärkeänä tehtävänä on tuoda yritykseen sen tarvitsemaa elintärkeää pääomaa. Omistaja tekee isot päätökset ja kantaa niistä vastuun. Hän laittaa likoon osaamisensa, kokemuksensa ja kunnianhimonsa sekä antaa yritykselle sen tulevaisuuden suunnan ja kasvunäkymän.

– Vastuu on painava, kun panoksena on niin oma kuin perheen varallisuus, ihmisten työpaikat, oma nimi ja maine. Kaikki on pelissä.

Omistajuudesta syntyvät hyödyt heijastuvat laajalti eri tahoille yhteiskunnassa:

– Kun omistaja panostaa yritykseen ja saa sen menestymään, syntyy työpaikkoja, investointeja, vientiä, osinkoja ja tietysti verotuloja.

Tähän nähden yhteiskunnan tuki ei ole oikeassa suhteessa. Omistajan kantaman riskin merkitystä ei ole Kiiverin mukaan vielä täysin sisäistetty.

– Jotta taloudellinen kehä saadaan kunnolla pyörimään, omistajan on tärkeää saada hänelle kuuluva kohtuullinen kompensaatio isosta riskistä. Verotus, sääntely ja muut pelisäännöt on viritettävä yrittämistä ja omistamista kannustamaan, ei sitä rokottamaan. Juhlapuheiden tasolla näin onkin, mutta tekoja tarvitaan lisää.

Arkta pääkaupunkiseutua rakentamaan

Esa Kiiveri on painottanut luottamustehtävissä toimiessaan aina vahvasti pk-työnantajien näkökulmaa. Oma yritys on ollut jo 90-luvulta alkaen keskisuuressa kokoluokassa.

Syksyn iso uutinen on yrityskauppa, jolla Arkta osti Rakennusliike Reposen, LS Laatuseinän ja Laatutilit. Liikevaihto lähes kaksinkertaistuu ja pääkaupunkiseudusta tulee Arktalle entistä tärkeämpi painopiste.

Suomalaisen toimintaympäristön keskeiset uudistustarpeet liittyvät Kiiverin mukaan poliittisen päätöksenteon johdonmukaisuuteen tai lähinnä sen puutteeseen.

– 30 vuoden yrittäjäkokemuksella voin sanoa, että hallitusten vaihtumiset ovat olleet liian usein ongelmallinen epäjatkuvuuskohta. Yritykset joutuvat tekemään investointeja ja muita isoja valintoja vuosiksi ja vuosikymmeniksi eteenpäin – tempoileva politiikka on tällöin myrkkyä. Pahimmillaan pelisääntöjen suunnanmuutokset voivat vetää mattoa koko liiketoiminnan alta.

Infraan ja verotukseen tiekartta yli hallituskausien

Kiiveri peräänkuuluttaa Suomeen yli hallituskausien ulottuvaa tiekarttaa niin verotukseen kuin liikenneinfraan.

– Pohjoismaissa liikenneinfran tiekartta on saatu toimimaan: sekä suunnittelu että rahoituspäätökset raamitetaan pitkällä tähtäimellä. Näin toimien pystytään parhaiten varmistamaan maksimaalinen hyöty kansantalouden isossa kuvassa.

– On kiistaton fakta, että liikenneinfra on parhaimmillaan tehokas talouskasvun kiihdytin. Jo yksistään Tampereen tunneli ja pääkaupunkiseudun kehärata ovat sysänneet liikkeelle huomattavan investointiaallon. Suomen kannattaisi käyttää tätä vipua merkittävästi määrätietoisemmin ja tehdä liikenneinfrasta kansallinen kilpailukykytekijä.

Mitä epäkohtia Kiiveri sitten tunnistaa omassa toimintaympäristössä? Rakennusalalla toimitaan lähellä kuntasektoria. Hän peräänkuuluttaa fiksumpaa työnjakoa julkisen ja yksityisen sektorin välille.

– Pitkän ajan kehityssuuntana on ollut se, että kunnat ovat keskittäneet palvelutuotantoa yhä raskaammin oman organisaationsa sisään. Tästä aiheutuu monenlaista epäkohtaa. Ensinnäkin pk-yritykset menettävät mahdollisuuden tuottaa palveluita vapaan kilpailun tuomalla tehokkuudella. Toisekseen tällä rakenteella julkisen sektorin kulut muuttuvat kuin varkain kiinteiksi kuluiksi. Samalla menetetään se ketteryys, jonka ulkoinen alihankinta kunnille ja veronmaksajien kukkarolle mahdollistaisi. Byrokratia kasvaa ja tehokas taloudenpito on entistä vaikeampaa.

– Juuri nyt nousukauden aikaan olisi otollinen hetki tehdä korjaavia toimenpiteitä, joilla kuntien roolia voitaisiin järkeistää.

Pk-sektori ja suuryritykset tarvitsevat toisiaan

Kiiveri on seurannut tarkkaan EK:n viime vuosien kehittymistä:

– Pienten ja keskisuurten yritysten edunvalvonta on saatu nyt uskottavalla tavalla keskusjärjestön strategian keskiöön. On ollut hyvä huomata, kuinka EK:n hallituksessa on sisäistetty pk-yritysten merkitys: suomalainen bisnesekosysteemi ei voi menestyä ilman elinvoimaista pk-sektoria. Kaikki tarvitsemme toisiamme, kokonaisuus ratkaisee!

EK:n uudistuminen on Kiiverin mukaan noteerattu myös pk-kentällä ja julkikuva alkaa pikkuhiljaa muuttua.

 

Valokuva: Henrik Kettunen

Kommentit

Kommentoi