Elinkeinoelämän tehtävänä luoda markkinat kierrätysmuoville

Elinkeinoelämän innovaatiolla on tärkeä rooli komission tiistaina julkaiseman muovien vähentämistä koskevan vision toteuttamisessa. Suomalaisella elinkeinoelämällä on tarjota ratkaisuja moneen komission esiin nostamaan ongelmaan. Ja on hyvä, että komissio esittää innovaatiorahoituksen jatkamista esimerkiksi kierrätysprosessien kehittämiseksi ja kierrätysmuovin käytön edistämiseksi, bloggaa EK:n asiantuntija Salla Ahonen Brysselistä.

Muovistrategia on saanut jo etukäteen paljon huomiota ja muovien aiheuttamaa merien roskaantumista on verrattu ilmastonmuutokseen. Komission visio on varsin kunnianhimoinen ja sen toteuttamiseksi on ehdotettu erilaisia keinoja, mukana on lainsäädännön ja valtioiden välisen yhteistyön kehittämisen lisäksi myös odotuksia elinkeinoelämälle.

Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki EU:ssa markkinoille tuodut muovipakkaukset ovat joko uudelleenkäytettäviä tai voidaan kierrättää tehokkaasti ja että yli puolet Euroopassa syntyvästä muovijätteestä kierrätetään. Myös kierrätyslaitoksia on tarkoitus sekä lisätä, että uudistaa ja kierrätyksen uskotaankin luovan uusia työpaikkoja.

Elinkeinoelämältä haetaan vapaaehtoisia sitoumuksia

Vision toteuttamiseksi komissio ehdottaa toimenpiteitä niin kansalliselle kuin EU-tasollekin. Lisäksi elinkeinoelämältä odotetaan sitoumuksia tavoitteisiin pääsemiseksi. Komissio julkisti kampanjan, jolla haetaan elinkeinoelämän vapaaehtoisia sitoumuksia kierrätysmuovin käytön lisäämiseksi. Tavoitteena on saada 10 miljoonaa tonnia kierrätettyä muovia käyttöön uusiin tuotteisiin vuoteen 2025 mennessä. Jos vapaaehtoisin toimin ei saavuteta tavoitetta, luvassa on lainsäädäntöä. Kierrätysmuovikampanjan lisäksi elinkeinoelämältä toivotaan vaihtoehtoja kertakäyttöisille muoveille, sekä vapaaehtoisia toimia, joilla vähennetään mikromuovien päätymistä luontoon.

Suomalaisella elinkeinoelämällä on jo kokemusta vapaaehtoisista sitoumuksista: energiatehokkuussopimukset ovat tuoneet merkittäviä säästöjä ja Kaupan liiton sekä ympäristöministeriön muovikassisopimus on auttanut vähentämään muovikassien määrää. Lisäksi esimerkiksi kemian toimialoilla on tehty omia vapaaehtoisia sitoumuksia mm. mikromuovien aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi.

Yhteistyöstä ratkaisuja globaaleihin ongelmiin

Koska innovaatioilla on todettu olevan tärkeä rooli muoviongelman ratkaisemisessa, komissio ehdottaa jatkoa tutkimus ja kehitysrahoitukselle. Tähän asti Horisontti2020-ohjelmassa myönnetyn 250 miljoonan euron lisäksi esimerkiksi vaihtoehtoisille muoviraaka-aineille ja entistä paremmille kierrätysjärjestelmille, sekä kierrätysmuoville on luvassa vielä 100 miljoonaa euroa ennen vuotta 2020. Komissio valmistelee myös muoveja koskevan tutkimus- ja innovaatiostrategian, jolla on tarkoitus ohjata vuoden 2020 jälkeistä rahoitusta prioriteettihankkeille. Etukäteen spekuloitu muovivero ei ainakaan tässä vaiheessa kuulu ohjauskeinoihin. Sen sijaan jäsenmaita kannustetaan harkitsemaan verotuksellisia ohjauskeinoja edistämään kierrätystä ja uudelleenkäyttöä.

Komission visiossa tuodaan hyvin esiin tarve löytää globaaleja ratkaisuja esimerkiksi merten muoviroskan vähentämiseksi. Lainsäädännön lisäksi komissio on listannut keinoiksi tavoitteisiin pääsemiseksi maiden välistä yhteistyötä, esimerkiksi osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja merten suojelua koskevia sopimuksia sekä osana maiden välisiä neuvotteluja, esimerkiksi vapaakauppaan liittyen.

Katso myös kiertotalouspaketti.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi