Suomi on esikuva muille maille – jätti syvän laman taakseen ja nousi jaloilleen yritysten vetämänä

Suomen kasvun tarina 2000 -luvun molemmin puolin on ainutlaatuinen ja hakee vartaistaan maailmassa. Suomi jätti kansakuntana syvän laman taakseen ja nousi yritysten vetämänä esikuvaksi muille maille. Menestyksen salaisuus piili innovaatiojärjestelmässä, jossa yritysten, yliopistojen ja julkisen innovaatiorahoittajan Tekesin johdolla synnytettiin maailmanmenestykseen nousseita tuotteita ja niitä tehneet yritykset. Blogi on julkaistu ensimmäisenä MTV:n nettivieraspalstalla.

Tuo menestystarina oli poikkeuksellinen siinäkin suhteessa, että se aloitettiin syvimmän laman keskellä Esko Ahon hallituksen aikaan. Ahon hallitus teki reippaita säästöjä, mutta panostuksia uuteen samaan aikaan. Usko nousuun kannatti.

Suomen ihailtiin ja malliamme yritettiin kopioida maailmalla. Samaan aikaan koululaisemme olivat ykkösinä Pisa -testeissä. Mitä ihmettä Suomessa tehdään oikein, ajateltiin.

Kantoaalto kesti pitkälle, aina 2000 -luvun yli. Finanssikriisi ja monien alojen rakennemuutokset taittoivat nousun ja maa syöksyi uudestaan lamaan ja velkaantuminen syveni. Hallitukset joutuivat säästöjen tielle eikä innovaatiojärjestelmäkään säästynyt leikkauksilta. Tähän saakka oli maassamme vallinnut konsensus siitä, että innovaatiotoiminnasta tai koulutuksesta ei leikata. Samaan aikaan Nokia-vetoinen kasvu kääntyi ja myös yritysten innovaatiopanokset supistuivat rajusti.

Suomen T&K -panokset olivat parhaimmillaan vuonna 2009 3,8 % bruttokansantuotteesta, kun ne nykyään ovat 2,6%. Rahassa yritysten ja julkiset panostukset ovat vähentyneet huippuvuosista noin 2,5 miljardia euroa. Huima notkahdus.

Kun hallitukset ovat leikanneet, päättäjät ovat olettaneet leikkaavansa Tekesiltä tai VTT:ltä, mutta tosiasiassa on leikattu yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta ja pk-yrityksiltä. Tämä siitä syystä, että pk-yritykset pääsevät usein mukaan isojen yritysten ja yliopistojen yhteisiin hankkeisiin, joita Tekes pystyi rahoittamaan. Leikkaukset iskevät siis pk-yrityksiin, joiden varaan paljon laskemme.

Herää aiheellisesti kysymys miten Suomi vastaa ikääntymisen ja velkaantumisen haasteisiin tulevina vuosikymmeniä. Mitkä ovat yritystemme menestystuotteet ja miten pärjäämme kansainvälisessä innovaatiokilpailussa, jossa muut maat lisäävät ja Suomi leikkaa rahoitustaan.

Selvää on, että suuntaa on muutettava. Tarvitsemme useamman vaalikauden T&K -ohjelman. Innovaatiopolitikka on pitkäjänteistä toimintaa.

Kuvaava esimerkki on tekoäly. Asiantuntijat sanovat sen olevan kolmannessa aallossaan, vaikka sen läpimurtoa on ennakoitu jo pitkään. Nyt tekoälyn hyödyntäminen puskee läpi, koska tiedon määrä, laskentakapasiteetti ja algoritmit ovat kehittyneet samaan ja näiden yhteisvaikutus antaa voiman tekoälysoveltamiselle. Tämä mahdollisuus ja potentiaali tulee hyödyntää maksimaalisesti.

Hyvä toimintaympäristö ja innovaatiojärjestelmä sen osana pitää pääkonttorit, T&K -keskukset ja osaajat Suomessa ja turvaavat siten verotulomme tulevaisuudessa. Suomi on yritysverotukseltaan kansainvälisesti kilpailukykyinen, sama tulee tehdä innovaatiojärjestelmällemme. Siten pystymme houkuttelemaan maahamme lisää yrityksiä ja osaajia.

Meillä on erinomaiset mahdollisuudet hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia. Kansainväliset tutkimukset sijoittavat Suomen toiselle sijalle maailmassa taloutena, joka kykenee ulosmittamaan tekoälyn mahdollisuudet. Tämä perustuu vahvaan teolliseen rakenteeseemme ja hyvään osaamistasoomme. Tekoäly muokkaa kaikkia toimialoja, mutta yksi merkittävä ala on terveydenhoito, jossa digitaalisuuden hyödyntäminen avaa huimia mahdollisuuksia. Paljon suurempia mitä vuosikausia valmisteltu Sote -uudistus.

Moni asia maassamme on hyvällä tolalla kuten koulutus. Mutta siinäkään ei vanhoilla meriiteillä pärjätä. Peruskoulua uudistetaan, hyvä. Yliopistot profiloituvat omiin vahvuuksiinsa, hyvä. Ammattikorkeakoulut kehittyvät lähellä työelämää toimivina, hyvä. Ammatillisen koulutuksen reformi saatiin juuri aikaiseksi, hyvä.

Hallitus valmistautuu kehysriiheensä keväällä. Se on tämän hallituksen viimeinen paikka kääntää innovaatiorahoitus kasvuun. Tehtävä ei ole helppo. Velkaantuvan valtion pitää vielä pitää nyörejä tiukalla, mutta lisärahan pyytäjiä on jonoksi asti.

Mitä jos paukkuja laitetaan sinne mistä se tulee monin verroin takaisin – tutkimukseen ja kehitykseen.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi