Virpi Pasanen bloggaa: USA:n verouudistus – vuosisadan uudistus vai valtiontaloudellinen floppi?

Yksi presidentti Trumpin vaalilupauksista oli mittava verouudistus ja sen myötä huomattavat veronalennukset. "America first" -vaalisloganin mukaisesti uudistuksen tavoitteeksi asetettiin tuotannon ja työpaikkojen siirtäminen Yhdysvaltioihin. Lakiuudistuksen nimi The Tax Cuts and Jobs Act kertoo jo itsessään uudistuksen tavoitteista.

Verouudistus koostuu kolmesta merkittävästä osiosta: yritysverotuksen alentamisesta, kansainvälisen verotuksen sääntöjen uudistamisesta sekä yksityishenkilöille suunnatuista veronkevennyksistä.

Matalampi kanta, laajempi pohja

Uudistuksessa Yhdysvallat siirtyy veropolitiikassaan matalan verokannan ja laajan veropohjan suuntaan.

Trumpin vaalilupauksissa yritysvero luvattiin laskea peräti 15 prosenttiin. Näin alas ei lopullisessa veropaketissa kuitenkaan menty, vaan yhteisövero laski 35 prosentista 21 prosenttiin. Tämän päälle tulee kuitenkin osavaltioiden perimät verot, jotka tosin ovat kuluna vähennyskelpoisia. Yhteenlasketuksi yhteisöverokannaksi muodostuu keskimäärin noin 26 %. Investointien vauhdittamiseksi verouudistuksessa päätettiin lisäksi täydestä poisto-oikeudesta, jossa yritykset voivat poistaa investointinsa kustannukset kerralla. Yhdysvallat rajoittaa nyt ensimmäistä kertaa yritysten korkokulujen vähennysoikeutta. Rajoitus koskee sekä konsernin sisäisiä että ulkoisia korkokuluja. Vähennysrajoitusten ulkopuolelle on kuitenkin jätetty mm. tietyt julkiset toimijat sekä kiinteistöliiketoiminta, jonka tiedetään olevan myös presidentti Trumpin harjoittaman liiketoiminnan ydintä. Lisäksi veropohjaa laajennetaan karsimalla ja rajoittamalla erilaisia vähennyksiä sekä verovapauksia.

Sääntöjen uudistamista Yhdysvaltojen lähtökohdista

Verouudistuspaketissa uudistetaan myös merkittävästi Yhdysvaltojen kansainvälisen verotuksen sääntöjä. Osaltaan kyse on OECD:n aggressiivisen verosuunnittelun ehkäisemiseen tähtäävän BEPS-työn yhteydessä sovittujen toimien täytäntöönpanosta, osittain Yhdysvalloissa tapahtuvan toiminnan suosimisesta.

Se, että yhtiöt eivät ole kotiuttaneet USA:n ulkopuolella kertyneitä voittojaan, on johtunut pitkälti siitä, että nämä kotiutetut voitot olisi aiemmin verotettu USA:ssa 35 % verokannalla hyvittäen samasta tulosta mahdollisesti toisessa valtiossa maksettu vero. Monien globaalien yhtiöiden verosuunnittelussa onkin ollut nimenomaan kyse USA:n kireän yhteisöveron välttämisestä. Verouudistuksen rakenteellisesti merkittävä osa on juuri se, että jatkossa ulkomailta saadut osingot ovat Yhdysvalloissa lähtökohtaisesti verovapaita. Tämä vastaa kansainvälisessä verotuksessa vallitsevaa käytäntöä.

Trump ei tyytynyt kuitenkaan vain siihen, että yhtiöt kotiuttavat tulevia voittojaan vaan tarjoaa yhdysvaltalaisyrityksille myös mahdollisuuden kotiuttaa aiemmin syntyneitä verottamattomia voittoja edullisesti. Tämän ns. ”Tax Holidayn” avulla yhtiöt voivat kotiuttaa aiemmin syntyneitä ulkomaisia voittoja 15,5 % verolla (käteisvarat) tai 8 %:lla (muu omaisuus). Eräs verouudistuksen tavoite onkin, että yhdysvaltalaiset konsernit kotiuttavat muualla syntyneet voitot ja käyttävät nämä toiminnan kehittämiseen ja investointeihin siellä. Tätä kirjoitettaessa monet yhdysvaltalaisyhtiöt ovatkin jo ilmoittaneet tästä, ja mm. Applen on uutisoitu maksavan 38 miljardin verot Yhdysvaltoihin varojen kotiutuksen myötä.

Uudistuksessa pyritään myös aggressiivisen verosuunnittelun ehkäisemiseen. Tästä esimerkkinä on väliyhteisölainsäädännön tiukentaminen. Jatkossa alhaisen verotuksen maihin ohjattujen voittojen verottamiseen puututaan tiukemmin.

Ulkomaisiin konserneihin kohdistuva ns. BEAT-säännös on esimerkki verouudistuksen protektionistisista piirteistä. Säännös kohdistuu Yhdysvalloista ulkomaille maksettuihin konsernin sisäisiin veloituksiin. Jollei yhdysvaltalaiselle konserniyhtiölle kerry maksettavaksi ns. minimiveron verran veroa Yhdysvaltoihin, ulkomaille maksettavasta veloituksesta peritään 10 % lähdevero. Ulkomaille maksettavista konsernin sisäisistä palveluveloituksista joudutaan maksamaan veroa myös silloin, kun toiminta on tappiollista. Tällainen vero ei lisäksi ole verosopimusten mukainen vero, joten saajayhtiön ei tarvitse hyvittää tulosta mahdollisesti Yhdysvaltoihin perittyä veroa. Tuloon voi siten kohdistua kahdenkertainen verotus.

Yksityishenkilöille väliaikainen verokevennys

Myös yksityishenkilöille verouudistuksessa luvataan huojennuksia sekä ansiotuloveroasteikkoon että erilaisiin vähennyksiin, joita verojärjestelmässä on huomattavan paljon. Nämä kevennykset ovat kuitenkin määräaikaisia vuoteen 2025 asti.

Verouudistusta on tältä osin arvosteltu, koska sen on katsottu suosivan ennen kaikkea suurituloisia. Yksityishenkilöiden vero- ja etuusmuutokset heikentävät lähivuosina pienituloisten, alle 20 000 dollaria vuodessa ansaitsevien asemaa, ja parantavat kaikkien tätä suurempituloisten tilannetta. Tulonjakovaikutuksiltaan tällaisen verouudistuksen läpimeno tuskin olisi ollut mahdollista muualla kuin Yhdysvalloissa.

Uudistuksella merkittävät budjettivaikutukset

Verouudistuksen läpimeno ei ollut kuitenkaan yksin Trumpin käsissä, vaan uudistuksen tuli saada myös senaatin ja kongressin hyväksyntä. Vaikka Trumpia kannattavilla republikaaneilla onkin senaatin enemmistö, olivat myös monet senaatin republikaanijäsenistä huolissaan uudistuksen budjettivajeesta eikä läpimeno siksi ollut selvää.

USA:n kongressin budjettitoimiston laskelmien mukaan verouudistus kasvattaa staattisesti laskien liittovaltion budjettialijäämää niin, että vaikutus olisi vuonna 2019 suurimmillaan 280 miljardia dollaria. Vuotuinen alijäämän kasvu pienenisi vähitellen, mutta alkuvuosina kertynyt alijäämä jouduttaisiin rahoittamaan velalla, josta kertyisi lisää korkokuluja. Budjettitoimiston laskelmien mukaan julkinen velka olisi vuonna 2027 noin 1 800 mrd. dollaria suurempi kuin ilman veropakettia. Tästä summasta noin 300 miljardia olisi valtionvelan kasvaneita korkokuluja.

Jotta luvuista saa otetta, on ne syytä suhteuttaa Suomen talouden kokoon. Vuonna 2019 Yhdysvaltain BKT on noin 20 000 mrd. dollaria, joten 280 mrd. alijäämän kasvu vastaa 1,4 prosenttia BKT:sta. USA:n veropaketti vastaa kooltaan Suomen talouden kokoon suhteutettuna sitä, että meillä tehtäisiin hiukan yli 3 miljardin euron verokevennys velkarahalla.

Verouudistuksella on kuitenkin odotettavissa myös dynaamisia vaikutuksia. Trumpin hallinnon mukaan nämä olisivat huomattavia. Lokakuussa julkaistun raportin mukaan pelkkä yritysverouudistus nostaisi BKT:tä pitkällä aikavälillä jopa 3–5 prosenttia. Riippumattomat analyysin tekijät eivät kuitenkaan ole päässeet lähellekään näitä lukuja, mutta myös niidenkin laskelmissa on odotettavissa merkittäviä dynaamisia vaikutuksia. IMF arvioi uudessa ennusteessaan, että USA:n BKT kasvaisi verouudistuksen ansiosta vuosina 2018–2019 yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä enemmän. IMF kuitenkin toteaa, että 2022 lähtien verouudistus hidastaa kasvua jonkin verran ja syö pois osan alkuvuosien hyödyistä. Tämä siksi, että yksityishenkilöiden veronkevennykset alkavat sulaa pois ja lisävelan korot rajoittavat julkisen talouden liikkumavaraa.

Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella?

Erityisesti yritysverotuksen osalta USA:lla oli vahvat perusteet verojärjestelmän isolle remontille. Siirtyminen matalan verokannan ja laajan veropohjan suuntaan on kansainvälisesti vallitseva trendi, ja se osaltaan auttaa myös veropaon ehkäisemissä. Yhteisöverokannan näin huomattava lasku voi osaltaan kiihdyttää verokilpailua ja liikehdintää verokannoissa alaspäin nähtäneen myös Euroopassa. Toisaalta USA:n verouudistuksen protektionistiset piirteet voivat johtaa myös epäterveisiin ilmiöihin globaalissa maailmassa. Pahimmillaan se voi laukaista verosodan, jossa valtiot pyrkivät suojelemaan vain omia verotulojaan.

Kommentit

Kommentoi