Kallio Brysselistä bloggaa: Poliittisten lakkojen hyvin lyhyt lähihistoria

Tänään poliittiset lakot aiheuttavat erinäköistä haittaa lakkojen piirissä oleville yrityksille ja lakkoon osallistumattomille kanssaihmisille ympäri Suomen. Myös Belgiassa ja Ranskassa ay-liike pistää toisinaan pystyyn poliittisia lakkoja – vaikka ne eivät lähtökohtaisesti ole laillisia – laihoin tuloksin.

SAK järjestää tänään perjantaina mielenilmauksen vastustaakseen vuoden alussa voimaan tullutta aktiivimallia. STTK ja Akava eivät mielenilmaukseen osallistu. Osa ammattiliitoista on ilmoittanut lakoista. Lakkoilu haittaa päivittäistä elämää ja työssäkäyntiä, pysäyttää paikoin julkisen liikenteen ja viennin, ajaa alas teollisuustuotantoa ja aiheuttaa merkittäviä menetyksiä elinkeinoelämälle. Mitä tällä voitetaan, jos mitään?

Suomi, 18. syyskuuta 2015. Pääministeri Sipilän hallitus esittää lakipakettia, jolla uudistettaisiin työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöä. Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta ovat kariutuneet aiemmin. SAK, STTK ja Akava järjestävät mielenilmauksen hallituksen toimia vastaan ja ammattiliitot lakkoilevat, kuten tänäänkin. Hallituksen lakipakettia tarkistetaan muttei vedetä pois. Myöhemmin osa paketin uudistuksista viedään läpi hallituksen toimesta ja osa korvautuu kiky-sopimuksella, jonka solmimiseen työntekijäjärjestöt osallistuvat.

Belgia, joulukuu 2014–joulukuu 2017. Pääministeri Michelin hallitus on esittänyt useampia työ- ja sosiaaliturvalainsäädännön uudistuksia. Ammattiyhdistykset tulevat säännöllisesti kaduille, julkinen liikenne takkuilee ja niin poispäin, välillä jopa kerran kuukaudessa. Työssäkävijöitä harmittaa, kun metro ei kulje ja vettä sataa, mutta uudistukset etenevät pääosin suunnitellusti.

Ranska, kevät–kesä 2016. Presidentti Hollanden hallitus esittää Ranskan mittakaavassa huomattavia uudistuksia työlainsäädäntöön. Ay-liike, opiskelijat, vauvat ja vaarit ovat kaduilla. Pakettia tarkistetaan pariinkin otteeseen, muttei vedetä pois. Lopulta se viedään läpi ranskalaisella erikoisuudella: lakiesityksellä, johon kytketään hallituksen luottamusäänestys parlamentissa.

Ranska, 12. syyskuuta 2017. Presidentti Macronin hallitus on kesällä vienyt läpi mittavan työlainsäädännön uudistuspaketin. Paketin sisällöstä on keskusteltu työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kolmesta suuresta ay-keskusjärjestöstä kaksi on hyväksynyt paketin, vaikka sen osia kritisoikin. Yksi keskusjärjestöistä, se kaikkein militantein, järjestää mielenosoituksia ja lakkoilee. Uudistukset ovat tulleet voimaan ja huuto kaikuu kuuroille korville.

Suomen, Belgian ja Ranskan välille ei kannata kovinkaan usein vetää yhtäläisyysmerkkejä, kun puhutaan työmarkkinoista tai politiikanteosta. Jotain johtopäätöksiä voi kuitenkin tehdä.

Yksittäisen ammattiyhdistyksen elämöinti johtaa harvoin mihinkään. Edes laajempi ay-liikkeen liikehdintä kaduilla ei peru välttämättömien uudistusten läpivientiä. Mutta jos työmarkkinajärjestöt puolin ja toisin haluavat aidosti vaikuttaa siihen, mihin suuntaan työelämää ja sosiaaliturvaa uudistetaan, kannattaa istua alas ja keskustella – joko keskenään tai hallituksen kanssa.