Liikenne- ja viestintäviraston ja Väyläviraston perustaminen

Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu esitys, jossa Liikenneviraston viranomaistoiminnot, Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto yhdistettäisiin uudeksi Liikenne- ja viestintävirastoksi. Liikenneviraston tie-, rautatie- ja meriliikenteen seurannan ja häiriötilanteiden tiedottamisen toiminnot yhtiöitettäisiin valtion osakeyhtiöksi. Jäljelle jäävä osa Liikennevirastosta nimettäisiin Väylävirastoksi.

Uudistuksella ministeriö haluaa vahvistaa virastojen ohjausta, keskinäistä vuorovaikutusta ja hallinnon tuottavuutta. Ministeriö arvioi, että Liikenne- ja viestintäviraston perustaminen toisi nopeastikin säästöjä ja toiminnallista tehokkuutta.

Esityksen vaikutusten on arvioitu syntyvän pääosin Liikenneviraston tie- ja meriliikenteen seurannan yhtiöittämisen kautta, josta on erillinen esitys. Muiden virastojen rakennemuutosten ei ole arvioutu tuovan konkreettisia vaikutuksia. Valtiontalouteen vaikutuksia ei synny, koska virastojen tehtävät tai henkilökunta eivät muutu. Pitemmällä aikavälillä tiedon hyödyntämisen arvioidaan synnyttävän uutta liiketoimintaa vapaassa markkinassa. Tältä osin esityksessä viitataan liikennemarkkinan kokoon Suomessa.

Ministeriön kuulemisissa ja esityksessä muutoksen päällimmäinen motivaatio on ministeriön näkemys ja tahtotila hallinnonalan virastojen tulevista rakenteista ja niiden ohjaamisesta. Muut vaikutukset, taloudelliset tai toiminnalliset, ovat vähäisempiä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kannattaa julkishallinnon jatkuvaa tehostamista organisaatiorakenteista riippumatta. Johtaminen, ohjaus, asiakkuusosaaminen ja sidosryhmäyhteistyö ovat siinä vahvoja keinoja. Myös hallinnonalan ulkopuolinen evaluointi voisi kirkastaa kehittämiskohteita.

Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti niin globaalisti kuin paikallisesti ja julkishallinnon on hyvä olla kehityksessä kiinni, jotta se voi omilla keinoillaan luoda edellytyksiä elinkeinoelämälle ja kansalaisille.

Tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintojen syntyminen yrityksissä ei kuitenkaan ole, eikä voi olla riippuvainen yhden valtion hallinnonalan virastojen rakenteesta. Liikennehallinnossa syntyy julkisia tietovarantoja, joita tulee avata edelleen, kuten Liikenneviraston ja Trafin tietovarantojen kohdalla on tehty. Tiedot tulee avata riippumatta siitä, millaisessa virastomuodossa palveluja tuotetaan valtion rahoituksella.

Tietojen avaamisen ohella elinkeinoelämän järjestöjä ja yrityksiä mietityttää Liikenneviraston jakaminen kolmeen eri organisaatioon.

Virasto tuntee liikennejärjestelmän ja liikenneväylien tilanteen ja kehittämistarpeet sekä päätöksenteon valtakunnalliset ja alueelliset prosessit. Liikenne on seurausta yritysten ja kansalaisten liikkumis- ja kuljettamistarpeista. Liikenneväylät mahdollistavat elinkeinotoiminnan, asumisen ja maankäytön kehittämisen, jossa vahvoja muutosvoimia ovat kaupungistuminen, työvoiman liikkuvuus sekä ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin vastaaminen. Liikenneratkaisuihin sekä liikenneväylien ja maankäytön suunnitteluun liittyvät merkittävät taloudelliset intressit koskevat maanomistajia, kiinteistöjen omistajia ja kehittäjiä, yritystoimintaa ja liikenneväylien käyttäjiä. Taloudellisten vaikutusten osaaminen ja hallinta edellyttää vahvaa osaamista ja koherenttia valmisteluprosessia.

Elinkeinoelämä ja yritykset ovat arvostaneet Liikenneviraston tapaa perehtyä asiakkaiden tarpeisiin ja edistää yritysten liikenteellistä ja logistista toimintaympäristöä. Liikennevirasto on asiakaslähtöisesti, systemaattisesti ja oma-aloitteisesti perehtynyt elinkeinoelämän liikennetarpeisiin ja kehittänyt yhteydenpitoa. Tästä on tullut erityisesti viime vuosina hyvää palautetta yrityksiltä Liikennevirastolle.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK toivoo, että ministeriö ottaa huomioon liikenneviraston vahvan osaamisen, maineen, yhteistyökyvyn ja asiakkuusosaamisen hallinnonalan virastojen kehittämisessä. Liikenneviraston jakaminen kolmeen eri organisaatioon saattaa heikentää liikenneväyliin, liikenteeseen ja maankäyttöön liittyvää viranomaistyötä eikä siten vastaa yritysten tarpeita, eikä ole toivottavaa. Muutoksilla saatetaan tältä osin heikentää hallinnonalan kykyä vastata asiakastarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin.

Liikenteen hallinnonalalla ovat kaikki organisaatiorakenteet muutoksessa yhtä aikaa. Liikenneviraston pilkkomisen, Viestintäviraston ja Trafin yhdistämisen sekä yhden valtionyhtiön perustamisen rinnalla edessä on maakuntauudistus, jonka myötä ELY-keskukset lakkaavat ja alueellisen tienpidon vastuu siirtyy maakunnille.

Kokonaisuudistuksessa tulisi varmistaa, että julkishallinnon toiminta tehostuu ja kevenee. Riskinä voi olla, että hallinnolliset tasot ja viranomaisten keskinäiset sopimukset, ohjaus ja valvonta lisääntyvät.

Elinkeinoelämän ja yritysten toive on ollut, että tästä kokonaisuudistuksesta kuvattaisiin, miten se sujuvoittaa ja parantaa palveluja liikenteen asiakkaille eli yrityksille ja kansalaisille, sekä miten varmistetaan, ettei siitä aiheudu kustannusnousua yhteiskunnalle, yrityksille tai liikenteelle. Lisäksi tulisi konkretisoida, miten rakennemuutos tehostaa ja keventää julkishallinnon toimintaa.

Liikenneviraston pilkkomisen lisäksi yritysten näkemyksiä on tullut viestintävirastossa sijaitsevan kyberturvallisuuskeskuksen sijoittamisesta. Liikenteen sääntely-, lupa- valvonta- ja rekisteripalvelujen yhteyteen nähdään rajallisesti synergiaa.

Kyberturvallisuuskeskuksen toimintaan ollaan tyytyväisiä ja keskuksen toimintaedellytykset sekä resurssit tulee turvata uudistuksen yhteydessä. Kyberturvallisuus palvelee laajasti kaikkia toimialoja, kuten finanssi- ja pankkisektoria, terveys- ja hyvinvointipalveluja, mediaa ja tiedonvälitystä, viihdeteollisuutta ja niin edelleen. Näin ollen voisi olla paikallaan arvioida liikenne- ja viestintäministeriötä laajemmin koko valtioneuvoton piirissä kyberturvallisuuskeskuksen sijoittuminen.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi