Tiina Haapasalo bloggaa: Paukut Rail Balticaan

Suomen ulkomaankaupan uudet reitit ja vaihtoehdot alkavat hahmottua niin pohjoisessa kuin etelässä. Juuri nyt on ajankohtaista edistää Rail Balticaa, jossa on pelissä myös Suomen etu.

On vahvasti Suomen intressissä vaikuttaa sen puolesta, että Rail Baltica pysyy EU:n rahoitusprioriteettina vuosina 2021–2027, arvioi EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo.

Viime viikkojen puheenaiheena ovat olleet Jäämeren rata ja Tallinnan tunneli. On hyvä, että kummankin osalta katsotaan kaikki kortit ja punnitaan eri vaihtoehdot. Hiljattain valmistuneet selvitykset ovat tuoneet arvokasta lisätietoa hankkeiden hintalapusta ja mahdollisesta aikataulusta. Sekä Jäämeren radan että Tallinnan tunnelin reunaehdot ovat haastavat. Molemmissa on silti potentiaalia, jota on syytä selvittää tarkemmin. Molempia tulee myös arvioida isommassa eurooppalaisessa kuvassa, osana TEN-T-liikenneverkon kehittymistä.

Edessämme on kuitenkin liikennehankkeita, jotka vaativat huomiotamme vähintään yhtä kiireellisesti. Juuri nyt kannattaa kääntää katseet Rail Balticaan. Se on Suomen kannalta strategisen tärkeä, jotta Keski-Euroopan ratayhteys pääsisi ulottumaan Baltian läpi kohti pohjoista.

Rail Baltican elinehtona on EU-rahoituksen jatkuminen. On vahvasti Suomen intressissä vaikuttaa sen puolesta, että se pysyy EU:n rahoitusprioriteettina vuosina 2021–2027. Kun Rail Baltica näet etenee, on puolestaan edellytyksiä saada EU-rahoitusta ratayhteyden jatkamiselle Suomen kautta kohti Jäämerta.

Vaikuttamisen paikka on juuri nyt, kun EU:ssa valmistellaan vuonna 2021 alkavaa budjettikautta. Tuosta budjetista voisi olla mahdollista saada EU-rahoitusta nykyisen Pohjanmaan radan parantamiseen. Ehtona tosin on, että Helsingistä Tornioon kulkeva ydinverkon käytävä saataisiin EU:n rahoituskohteeksi. Se voi edellyttää myös Jäämeren sakaran mukaan ottamista, jotta muodostuisi EU:n periaatteiden mukainen ehjä käytävä Berliinistä Baltian ja Suomen kautta Jäämerelle.

Entä sitten Jäämeren ratahanke? Maaliskuun alussa valmistui Suomen ja Norjan yhteinen selvitys kuljetustarpeista Koillisväylällä, Barentsin alueella sekä Suomessa ja sen lähialueilla. Selvityksen tulokset eivät puolla uuden radan rakentamista matkailun tai kuljetusten tarpeisiin ainakaan keskipitkällä tähtäimellä. Kuljetusennusteet ulottuvat vuoteen 2060 saakka.

Jatkoselvittelyyn valitun Rovaniemi-Kirkkoniemen linjauksen kustannusarvio on noin kolme miljardia euroa, josta Suomen osuus olisi noin kaksi miljardia. Kaikkien vaihtoehtojen yhteiskuntataloudellinen kannattavuus on kuitenkin alhainen.

Länsinaapurimme valmistelee kaiken aikaa omia ratahankkeitaan. Ensimmäisenä kehittynee ruotsalaista teollisuutta palveleva Kiirunan ja Narvikin välinen rataosuus, johon suunnitellaan jo kaksoisraidetta EU-rahoituksella. Kaksoisraide nelinkertaistaa radan kapasiteetin.

Myös Tallinnan tunnelista on saatu tuoreet arviot, kun Suomen ja Viron yhteisen FinEstLink-konsortion selvitys julkistettiin helmikuussa. Vuoteen 2040 tähtäävän tunnelin, ratojen ja asemien kustannusarvio olisi 13–20 miljardia euroa, josta EU-rahoituksen osuuden olisi oltava 40 prosenttia.

Samalla kun näitä hankkeita edistetään tulevaisuuden visiona, on Euroopan nykyisille pääliikenneverkoille lähivuosina jaossa mittavat määrät EU-miljardeja. Huolehditaan, että myös Suomi saa niistä tarvitsemansa infrainvestoinnit logistisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi!

 

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi