Penna Urrila bloggaa: Vuosi aikaa jäljellä – nämä asiat hallitus ehtii vielä hoitaa kuntoon

Talouden tilanne on ilahduttavasti kirkastunut parin viime vuoden aikana. Suomi ei enää ole Euroopan riippakivi, ja kasvulukumme viime vuodelta ylittivät jo EU:n keskiarvon. Myös ennusteet lähivuosille ovat varsin hyvät, ja niiden mukaan ottaisimme vähitellen kiinni heikkojen vuosien aikana syntynyttä takamatkaa.

Talouden nousua on osaltaan edistänyt parantunut kustannuskilpailukyky. Loppusuoralla oleva palkkaneuvottelukierros on sujunut yksityisellä sektorilla myönteisesti ja neuvotteluissa on saavutettu joustavuutta edistäviä uudistuksia. Euroopan Komission arvion mukaan Suomi kuroisi kilpailukykyvajeen esimerkiksi Saksaan ja euroalueeseen nähden kiinni jo ensi vuonna.

Parempi taloustilanne ja työllisyys näkyvät myös verotulojen kasvuna ja esimerkiksi työttömyysmenojen alenemisena. Suomen julkinen talous on kuitenkin edelleen alijäämäinen.  Erityisesti pitkän aikavälin kestävyysvaje on merkittävä, koska ikääntyvä väestö tarvitsee jatkuvasti enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita.

Tässä tilanteessa on kaikista tärkeintä, että hallitus ei tyydy nauttimaan paranevista työllisyyslukemista, vaan pystyy vielä mahdollisimman hyvään loppukiriin. Työllisyysastetavoitteen kunnianhimoa on nostettava, jos aiempi 72 prosentin maali alkaa lähestyä.

Silti on realismia todeta, että aika ennen seuraavia vaaleja on jo vähissä. Huhtikuussa oleva kehysriihi on istuvan hallituksen viimeinen. Jos lakimuutosten halutaan astuvan voimaan vuoden 2019 alusta, esitysten pitää olla valmiina käytännössä jo ennen juhannusta. Pitkää valmistelua edellyttävät uudistukset voivat toteutua vasta ensi vaalikaudella.

EK julkisti 14.3. ehdotuksiaan hallituksen loppukauden toimiksi, joista olisi syytä päättää huhtikuussa kehysriihen yhteydessä. Tiukan aikataulun vuoksi EK:n ehdotukset ovat nopeasti päätettävissä olevia täsmätoimia, joiden läpimenon tiellä ei näy ylitsepääsemättömiä esteitä. 18 kohdan listamme kärki on työllisyysasteen nostossa, koska parantuva työllisyys on vaikuttavin keino julkisen talouden tasapainottamiseksi pitkällä aikavälillä.

Kannustinloukkuja esitämme purettavaksi mm. päivähoitomaksuja alentamalla sekä tekemällä asumistuen laskentaperusteisiin muutoksia. Kokonaisuutena kannustinloukkuesityksemme eivät aiheuttaisi lisäkuluja julkiselle taloudelle, ja niillä olisi myönteinen vaikutus erityisesti pienipalkkaisen työn vastaanottamiseen. Työn verotuksessa hallitus ei aiemmilla toimilla ole saavuttamassa omaa ohjelmaansa, jonka mukaan työn verotus ei kenelläkään kiristy. Kannusteiden parantamisen ja ostovoiman tukemisen vuoksi työn verotuksen pitkäjänteistä alentamislinjaa olisikin jatkettava myös ensi vuonna.

Vaikka hallitus saavuttaisi ja ylittäisikin työllisyysastetavoitteensa, suuntaa on jatkettava tulevina vuosina. Suomen työllisyysaste jää ratkaisevasti jälkeen esimerkiksi Ruotsin 77 prosentin tasosta. Suomalaiset arvostavat laadukkaita hyvinvointipalveluita, mutta voimme tarjota niitä pohjoismaisella tasolla vain, jos myös työllisyytemme on muiden Pohjoismaiden lukemissa. Ruotsin työllisyysasteen saavuttaminen lähestulkoon poistaisi Suomen julkisen talouden kestävyysvajeen.

Työllisyysasteen nostoa ja kestävän talouskasvun edellytyksiä vahvistavaa talouspolitiikkaa onkin jatkettava seuraavalla hallituskaudella. EK julkaisee omia näkemyksiään Suomen lähivuosien suunnasta ja ensi vuoden eduskuntavaalien kriittisimmistä kysymyksistä loppusyksyllä.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi