Kehysriihi toi lääkkeitä osaajapulaan

Kehysriihi toi mukanaan positiivisia koulutusuudistuksia, jotka tukevat uuden osaamisen hankkimista ja ihmisten siirtymistä ”työstä työhön”, työttömyysjaksoja minimoiden. 

Eiliset uutiset Sipilän hallituksen kehysriihestä olivat hyvää kuultavaa osaamisen, koulutuksen ja työllisyyden näkökulmasta, arvioi EK:n johtaja Riikka Heikinheimo. Jatkossa on tärkeää varmistaa, että myös innovaatio-, tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan saadaan kirittyä tarvittavat panostukset.

Nyt uutisoidut 90 miljoonan euron panostukset sisältävät Heikinheimon mukaan hyvässä suhteessa niin ketteriä täsmätoimia kuin tulevaisuuteen suuntautuvaa ennakointia:

  • Osaavan työvoiman saatavuutta helpotetaan uudistuksilla, jotka auttavat työelämässä jo olevia ihmisiä päivittämään osaamistaan ja hankkimaan työelämän vaatimia perustaitoja. Päätöksissä huomioitiin niin perusosaamisen nostaminen kuin korkean osaamisen erityistarpeet.
  • Ns. kasvupalveluiden osalta tehtiin positiivisia linjauksia. Niihin liittyviä työvoimakoulutuksia toteutetaan siten, että osaajapulaan vastataan sekä nopeavaikutteisesti että pitkällä tähtäimellä ennakoiden. Olennaista on, että yritysten luvataan voivan vaikuttaa siihen, että koulutukset suunnataan juuri oikeille osaajapula-aloille.
  • Korkeakoulutusta uudistetaan tuomalla perinteisen tutkintovetoisen koulutuksen rinnalle osaaja-pula-aloja palvelevaa täsmäkoulutusta eli käytännössä 30–60 opintopisteen kokonaisuuksia.
  • Ammatillisessa koulutuksessa toteutetaan pilotti, jossa kehitetään ratkaisuja alanvaihtajien koulutukseen. Tavoitteena on saada käytännöt pysyväänkin käyttöön.
  • Kansanopistoja ym. vapaata sivistystyötä rahoitetaan, jotta ne rakentaisivat peruspohjaa kaikkein heikoimmassa lähtötilanteessa oleville. Tällä viitataan esimerkiksi digitaalisten kansalaistaitojen tai luku- ja kirjoitustaidon opetukseen.
  • Myös toiselle asteelle on luvassa parannuksia. Opintotuen laajentaminen 2. asteen oppimateriaalihankintoihin varmistaa koulutusmahdollisuuksia myös vähävaraisimmille. Lukioiden erityisopetukseen sekä opinto-ohjaukseen tulee lisärahoitusta. Jatkokoulutukseen siirtymisen helpottuu, kun tulevaisuudessa ylioppilaskokeiden uusimiskertoja ei enää rajoiteta.
  • Vieraan kielen aloittaminen jo ensimmäisellä luokalla koulussa parantaa ja monipuolistaa

Pitkä listaus osoittaa, että kehysriihi toi monipuolisia avauksia koulutuskentälle, iloitsee Heikinheimo. Samalla hän kantaa huolta Suomen uudistumisen toisesta kivijalasta, innovaatiotoiminnasta:

– Innovaatiot, tutkimus ja tuotekehitys ovat olleet kautta aikain Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin avain. Näin on myös jatkossa. Siksi on tärkeää varmistaa innovaatio-Suomelle sellaiset panostukset, että osaamme kääntää työelämän ja teknologian murrokset positiiviseksi uudistumiseksi, korkeammaksi tuottavuudeksi ja paremmaksi työllisyyskehitykseksi. Tätä ikääntyvä maamme tarvitsee.

Lisätiedot:

Kommentit

Kommentoi