Kiista verkon tekijänoikeuksista jatkuu EU:ssa

EU:ssa on tapahtunut kesän aikana paljon tekijänoikeuksien saralla, mutta moni asia on vielä auki. Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi elokuussa tekijänoikeutta koskevan päätöksen, jossa muistutetaan, ettei toisen valokuvaa saa kopioida tai käyttää luvatta. Heinäkuussa EU-parlamentin täysistunto äänesti tekijänoikeusuudistusta vastaan. Neuvottelut tekijänoikeusdirektiivin (DSM) sisällöstä jatkuvat syksyllä.

Valokuvan käyttämiseen netissä oltava lupa

EUT:n antamassa ratkaisussa selvennetään, että valokuvan tekijän moraalisia oikeuksia tulee kunnioittaa ja tekijän nimi tulee mainita, vaikka kyseessä olisi kuvan ei-kaupallinen käyttö oppilaitoksessa. EUT katsoo, että oikeudenhaltijan lupa edellytetään myös silloin, kun valokuva on julkaistu aiemmin sivustolla, jossa se on ollut vapaasti saatavilla. Samalla ratkaisussa täsmennetään uuden yleisön käsitettä.

EUT:n tapauksessa oli kyse saksalaisen koulun oppilaasta, joka oli liittänyt esitelmäänsä digitaalisen lehden internetsivustolla tekijänoikeuden haltijan luvalla julkaistun kuvan. Lehden sivustolle pääsi rajoituksetta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tekijä olisi antanut luvan kuvan muuhun käyttöön, eikä lupaa voida laajentavasti tulkita. Esitelmä oli myöhemmin ladattu oppilaitoksen kotisivuille. Oppilas ei ollut maininnut alkuperäistä kuvanottajan nimeä.

EUT katsoi, että yhteys alkuperäiseen julkaisemiseen oli katkennut, sillä kuvaa ei oltu välitetty hyperlinkin avulla, vaan se oli ensin kopioitu palvelimelle ja vasta sitten ladattu koulun omalle sivulle. Kyseessä oli siten uusi yleisö, eikä kuvan tekijällä ollut mahdollisuutta valvoa oman kuvansa käyttöä. Ratkaisu tukee sitä, että tekijänoikeuksia kunnioitetaan myös netissä.

Tapauksessa mielenkiintoista oli, että julkisasiamies päätyi omassa ratkaisuehdotuksessaan vastakkaiseen lopputulokseen. Julkisasiamies katsoi, ettei kuvan julkaiseminen koulun sivustolla ollut yleisön saataviin saattamista, sillä se oli tapahtunut voittoa tavoittelematta ja alkuperäinen internetsivusto mainiten. Netissä teosten alkuperäistekijän selvittäminen voi olla haastavaa.

EU jatkaa neuvotteluja tekijänoikeusuudistuksesta

Heinäkuussa Euroopan parlamentin täysistunto päätti poikkeuksellisesti lykätä tekijänoikeusdirektiivin (DSM) käsittelyn syksyyn. Äänestys oikeudellisten asioiden valiokunnassa muotoillun ehdotuksen hylkäämisestä oli tiukka, sillä 318 äänesti lakiesityksen etenemistä vastaan ja 278 puolesta. Euroopan unionin neuvosto pääsi omasta kannastaan sopuun toukokuussa 2018.

Kun parlamentti saa muodostettua oman kantansa syksyllä, alkaa niin sanottu trilogineuvotteluvaihe. Trilogineuvotteluissa etsitään yhteinen näkemys direktiivin sisällöstä Euroopan parlamentin, komission ja EU:n neuvoston välille. Mikäli parlamentin äänestystulos poikkeaa huomattavasti neuvoston ehdotuksen sisällöstä, voi trilogineuvotteluista tulla vaikeat.  Neuvotteluiden saaminen valmiiksi ennen ensi toukokuun 2019 eurovaaleja on haasteellista. Jännityksellä seuraamme, miten neuvotteluissa käy.

Pitkään valmisteltu EU:n tekijänoikeusuudistus pyrkii vähentämään digitaalisten sisämarkkinoiden fragmentoitumista, parantamaan EU:n kilpailukykyä ja kasvua. Samalla uudistus tavoittelee tasapainoa tekijänoikeuksien haltijoiden suojattujen etujen, elinkeinovapauden ja perusoikeuksien kunnioittamisen välille digitaalisessa ympäristössä. Tasapainon löytäminen on osoittautunut haastavaksi. Komissio antoi ehdotuksen jo vuonna 2016. DSM-ehdotus kuuluu EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan.

Epäselviä artikloja tulee täsmentää

Voimakasta keskustelua on käyty muun muassa seuraavista uusiin artikloihin liittyvistä kysymyksistä:

  • Tulisiko tiedonlouhinta sallia myös muuhun tarkoitukseen, kuin ei-kaupallista tieteellistä tutkimusta varten? (ehdotuksen artikla 3)
  • Onko uuden oikeudellisen suojamuodon, lehtijulkaisujen lähioikeuden luominen tarpeellista ja miten laajaksi lähioikeus muodostuu? Kattaisiko uusi lähioikeus myös lyhyet otteet lehtiartikkeleista? (ehdotuksen artikla 11)
  • Tuleeko tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien ottaa vastuu käyttäjien tallentamasta sisällöstä, miten verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajan käsite määritellään ja miten vastuu käytännössä toteutetaan? (ehdotuksen artikla 13).
  • Miten tekijänoikeussisältöjen käytön raportointia (läpinäkyvyys) ja korvausten kohtuullistamista koskevat säännökset (artiklat 14-15) toteutetaan niin, etteivät ne heikennä sopimusvapauden periaatetta ja lisää paremman sääntelyn periaatteiden vastaisesti hallinnollista taakkaa?

EK katsoo, että näiden vaikeiden säännöskohtien osalta tulee pyrkiä ratkaisuun, joka tukee Euroopan dataliiketoiminnan kehittymistä ja sen globaalia kilpailukykyä.

Säännösehdotuksissa on tällä hetkellä paljon epäselvyyttä mm. siitä, koskisiko suoja kaikkea lehtijulkaisua (artikla 11) ja miten datanlouhintaa koskeva poikkeus täytäntöönpantaisiin kansallisesti, jos osa säännöksestä on pakottavaa (tutkimuskäyttö) ja osa sisältää kansallisen option (kaupallinen käyttö).

Erityisesti artikla 13 on osoittautunut haastavaksi. Tämä ns. youtube-artikla on pitkä, monitulkintainen ja vaikeaselkoinen. Riskinä on, että artikla luo oikeudellista epävarmuutta toimijoille vastuun kohdentumisesta ja laajuudesta. Samalla sen suhde sähköisen kaupan sääntelyyn on herättänyt kysymyksiä.

Lisätietoja:

Kommentit

Kommentoi