Rantahalvari bloggaa: Työllisyysrahasto – hyödyntämätön rahasäkki vai jotain muuta?

Aikuiskoulutusetuuksia myöntävä Koulutusrahasto ja työttömyysturvan rahoitusprosessia hoitava Työttömyysvakuutusrahasto ovat yhdistymässä Työllisyysrahastoksi. Se aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa.

Julkisuudessa on esitetty, että Työllisyysrahaston tulisi rahoittaa uusia työllisyyden edistämistoimia. Esitykset perustunevat oletukseen siitä, että Työllisyysrahastolla olisi edellytykset ottaa vastuulleen uusia rahaa vieviä tehtäviä.

Itse katson, että edellytykset uusille tehtäville puuttuvat. Työllisyysrahastolla on kädet täynnä nykyistenkin tehtävien hoitamisessa.

Työllisyysrahaston menot – vuositasolla luokkaa 3-4 miljardia euroa – ovat kaikki lakisääteisiä. Rahasto voi itse vaikuttaa niiden suuruuteen vain välillisesti. Valtaosa rahaston keräämistä varoista menee työttömyyskassoille työttömyyspäivärahojen rahoittamiseen (melkein 2,3 miljardia euroa vuonna 2017). Osa tuloista menee muihin työttömyyteen liittyvien etuuksien rahoittamiseen mm. Kelalle, Eläketurvakeskukselle sekä työ- ja elinkeinoministeriölle. Henkilöasiakkaat saavat rahastolta tukea ammattitaidon edistämiseksi ja ylläpitämiseksi, jos hakevat tukea ja täyttävät tuen saamisen edellytykset.

Työllisyysrahasto saa rahansa menojensa kattamiseksi käytännössä kolmesta lähteestä. Se kerää työnantajilta työnantajan ja työntekijän lakisääteiset työttömyysvakuutusmaksut. Viime vuonna maksujen tuotto oli noin 3 miljardia euroa. Valtion antaa rahastolle summan, joka vastaa peruspäivärahaa vastaavaa osuutta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta (1 miljardi vuonna 2017). Heikossa työllisyystilanteessa rahasto käyttää aikaisempina vuosina syntynyttä ylijäämää, jota kutsutaan suhdannepuskuriksi. Kun menee oikein huonosti, suhdannepuskuri menee miinukselle, jolloin rahasto ottaa lainaa maksuvalmiutensa turvaamiseksi. Näin kävi vuosina 2014 ja 2015, jolloin rahasto velkaantui yli miljardin euron edestä.

Jos Työllisyysrahasto velvoitetaan rahoittamaan uusia toimia, rahaston pitäisi saada lisämenoilleen rahoittaja. Ei ole mitään merkkejä siitä, että valtio antaisi Työllisyysrahastolle lisää rahaa. Tällä vaalikaudelle se teki päinvastoin, kun se lopetti palkansaajien aikuiskoulutustuen rahoittamisen. Työnantajat eivät halua rahastolle lisätehtäviä, koska se tarkoittaisi työttömyysvakuutusmaksujen nostamista. Tähän saakka työnantajat ovat halunneet päinvastoin laskea työttömyysvakuutusmaksuja. Tokkopa palkansaajatkaan haluavat yksin rahoittaa uusia tehtäviä siten, että palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu nousee.

Työllisyyden edistäminen vaatii uusia toimia. Osaamisen kehittäminen on erittäin tärkeää, koska ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on noussut yhdeksi kasvun suurimmaksi esteeksi. Ratkaisuja tulee hakea muualta kuin Työllisyysrahastosta. Sen tehtävänä on toimeenpanna työttömyysturvan rahoitusprosessi ja aikuiskoulutusetuudet mahdollisimman järkevästi.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi