Hyvästä eläkejärjestelmästä virtaa rahaa enemmän eläkkeinä ulos kuin maksuina sisään

Vuosittain työeläkemaksuina kerätyt varat eivät enää viime vuosina ole riittäneet kustantamaan saman vuoden eläkkeitä. Rahaa siis näyttää virtaavan enemmän työeläkejärjestelmästä ulos kuin sisään. Onko syytä huolestua? Lyhyt vastaus on ei, tähän tilanteeseen on tietoisesti pyritty, mikä voi kuulostaa nurinkuriselta, bloggaa työeläkeasiantuntija Antti Tanskanen.

Jos eläkkeet rahoitettaisiin puhtaalla jakojärjestelmällä, niin silloin elettäisiin kädestä: joka vuosi maksuina pitäisi kerätä saman verran varoja kuin eläkkeiden maksuun menisi. Vaikka suurin osa työeläkemenosta katetaan jakojärjestelmällä, on osa työeläkkeistä rahastoitu. Rahastoiduille varoille saadaan sijoitustuottoja, jolloin rahastoihin voidaan laittaa selvästi vähemmän varoja. Rahastojen avulla siis katetaan se osa eläkemenosta, johon saman vuoden maksu ei riitä.

Sijoitustoimintaan liittyy riskejä, joita voidaan vähentää asianmukaisella sijoitusten hajauttamisella eri kohteisiin. Jos sijoitustoiminnasta huolimatta rahastoidun eläkejärjestelmän eläkemaksu ylittäisi eläkemenon, tarkoittaisi se, että sijoituksista koituisi pelkkiä tappioita. Onneksi hyvin hajautetut sijoitukset tuottavat pitkällä aikavälillä hyvin, mikä erityisesti jatkossa alentaa merkittävästi maksua verrattuna menoon.

Hyvästä eläkejärjestelmästä rahaa virtaa enemmän eläkkeinä ulos kuin maksuina sisään. Rahastoja ja sijoitustuottojen avulla eläkemaksu on painettu eläkemenoa pienemmäksi, ilman että eläkkeet ovat mitenkään vaarassa. Näin on siis vihdoin työeläkejärjestelmässä. Oikeastaan voikin kysyä, miksi näin tapahtuu vasta nyt, yli 50 vuoden harjoittelun jälkeen.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi