Riikka Heikinheimo: Matematiikasta pakollinen yo-aine

Matematiikka on noussut yhteiskunnan digitalisaation myötä todelliseksi kansalaistaidoksi ja työelämän välttämättömyydeksi. Siksi matematiikka on tärkeää sisällyttää aina myös yo-kirjoituksiin, kirjoittaa EK:n koulutusjohtaja Suomen Kuvalehdessä 19.10.

 

Suomessa valmistellaan ylioppilastutkinnon uudistamista ja tulossa on monia tervetulleita parannuksia. Yksi uudistusehdotus opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä kuitenkin puuttuu: Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mielestä kaikkien yo-kokelaiden tulisi kirjoittaa matematiikka ainakin lyhyen oppimäärän verran.

Syynä on yhteiskunnan digitalisoituminen ja työn muutoksen kautta tulevat uudet osaamistarpeet. Matemaattista osaamista ja siihen pohjaavia teknisiä taitoja tarvitaan jo nyt käytännössä kaikilla aloilla, kaikissa työtehtävissä ja kaikilla organisaatiotasoilla. Digitalisaatio on arkea niin asiakaspalvelutehtävissä, terveydenhuollossa, tehdastuotannossa, opetusalalla kuin tutkimusmaailmassa.

Matemaattinen ajattelu luo pohjaa loogiselle päättelykyvylle ja monilukutaidolle, joista on hyötyä työelämän ulkopuolellakin. Matematiikka avaa kiinnostusta myös tärkeisiin luonnontieteisiin, joiden osaajista on jo nyt pulaa.

Matematiikka tulee myös nähdä nykypäivän välttämättömänä kansalaistaitona, jota jokainen nuori tarvitsee aikanaan omassa taloudenhallinnassaan. Taloustaidot kuuluvat työkalupakkiin, kun haluamme ehkäistä nuorten syrjäytymistä.

Samaan aikaan tutkimukset osoittavat matematiikan osaamisen taantuvan Suomessa kaiken aikaa. Viidennes yo-kokelaista ei suorita edes lyhyttä matematiikkaa ja silloin osaaminen jää heikoksi. Riittävät oppimistulokset saavutetaan lukiossa vain silloin, kun matematiikka on pakollinen yo-aine. Tähän viittaavat mm. koulutuksen arviointikeskus Karvin kannanotot.

Yo-kirjoitukset ovat toki vain yksi – joskin tärkeä – välietappi koulutuspolulla. Matematiikka on aine, jota opitaan nimenomaan nuorena. Oppimista tapahtuu jo varhaiskasvatuksessa ja sitä tulee tukea läpi kaikkien koulutusasteiden. Myös opettajien pedagogisia kykyjä tulee kehittää.

Päivän sana on jatkuva oppiminen, joka korostaa koulutuksen merkitystä aikuisiässä ja työuran eri vaiheissa. Tarve on polttava – Suomessa on havahduttu tosiasiaan, että lähivuosina jopa miljoona ihmistä on koulutettava uudelleen digitalisaation ja tekoälyn edetessä. Tämäkin muutos korostaa matematiikan erityistä luonnetta. Matemaattista perustaa vaativiin tehtäviin on miltei mahdotonta siirtyä aikuisena, jollei pohjaosaamista ole syntynyt nuorena.

Matematiikka tulee nähdä yhtä olennaisena perustaitona kuin luku- ja kirjoitustaito. Yhdessä äidinkielen kanssa se muodostaa kivijalan, jonka päälle rakentuvat muut taidot, joita tarvitaan jatko-opinnoissa, työelämässä ja yhteiskunnassa.

Myös yrityksillä on tärkeä osansa näissä talkoissa. Yritysten ja heidän järjestöjensä on tärkeää viestiä nuorille siitä, millaisia ovia matematiikka työelämässä avaa. Tiedon ohella tarvitaan monenlaista kannustamista esimerkiksi palkitsemalla opiskelijoilta hyvistä oppimistuloksista. Erityistä huolta on kannettava siitä, että myös tyttöjä motivoitaisiin niin matematiikan kuin luonnontieteiden opiskeluun. Samoin on syytä tuoda esille talousosaamisen tärkeyttä. Elinkeinoelämän vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, ellei matematiikan ja luonnontieteiden perustaa rakenneta koulussa.

Nostetaan siis matematiikka ansaitsemaansa asemaan äidinkielen rinnalle. Näin vaikutamme sen puolesta, että nuoret pärjäisivät paremmin työelämässä ja Suomi olisi tulevaisuudessakin osaamisen huippumaa.

Kirjoitus on julkaistu Suomen Kuvalehdessä 19.10.2018.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi