Pakarinen bloggaa: Mitä Suomi voisi oppia Ruotsin liikennepolitiikasta?

Suomessa liikennepolitiikka on Sipilän hallituskaudella ottanut merkittäviä askeleita eteenpäin. Valmisteilla on esimerkiksi 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, joka tuo kauan kaivattua pitkäjänteisyyttä liikennepolitiikkaan. Suomen toimintaa on hyvä verrata kilpailijamaihin tässäkin suhteessa. Tämän viikon tiistaina julkistettu vertailu Suomen ja Ruotsin liikennerahoituksesta oli hyvä muistutus maiden välisistä eroista.

Koska liikennepolitiikka on selvästi yksi selkeä kokonaisuus keväällä aloittavan hallituksen työpöydällä, listaan kolme keskeistä havaintoa Ruotsin onnistuneista toimintatavoista, joista Suomi voisi ottaa oppia.

Ensiksi, Ruotsi onnistuminen liikennepolitiikan harjoittamisessa perustuu pitkälti valtioneuvostotason yksimielisyyteen. Kun hankkeiden toteutusjärjestys sekä rahoitusratkaisut ovat sovittu ylimmällä poliittisella tasolla, ei kissanhännän vetoa synny matkan varrella. Tämä on selvä signaali myös Ruotsin ulkopuolelle ja edesauttaa esimerkiksi EU-rahoituksen saamisessa.

Toiseksi, Ruotsi panostaa liikennehankkeiden suunnitteluun selvästi Suomea enemmän. Laadukkaampi ja perusteellisempi suunnittelu helpottaa hankkeiden eteenpäin viemistä sekä kustannusarvioissa pysymistä. Suunnitteluun panostamista helpottaa usean vaalikauden ylimenevä liikennesuunnitelma, jossa tuotetaan näkemys hankkeiden toteutusaikatauluista.

Kolmantena huomiona nousee esiin Ruotsin edelläkävijyys vaikutusten arvioinnissa. Jotta poliitikkojen päätöksentekoa eri hankkeiden välillä voidaan helpottaa, on oltava paras mahdollinen tieto eri hankkeiden yhteiskuntataloudellisista vaikutuksista. Suomessa vaikutusten arviointia ollaan Liikenne- ja viestintäministeriön toimesta paraikaa myös kehittämässä, mutta tässä olemme selvästi naapurimaata takamatkalla. Seuraavan hallituksen tulisi määrätietoisesti jatkaa vaikuttavuusarvioinnin kehittämistä.

Liikenneasiat ovat nousseet pintaan ennen kaikkea niiden monitahoisen yhteiskunnallisen ulottuvuuden vuoksi. Liikenteen päästöjen vähentäminen auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä, nopeiden raideyhteyksien avulla helpotetaan työvoiman liikkuvuutta sekä kohennetaan työllisyyttä. Uusien liikennehankkeiden avulla saadaan aikaan myös muita investointeja ja edesautetaan hallittua kaupungistumiskehitystä. Väyläverkon toimivuus on myös Suomen kilpailukyvyn kannalta olennainen. Seuraavan hallituksen liikennepolitiikalla määritellään siis pitkälti sitä, miltä Suomi näyttää ensi vuosikymmenten päästä. Ja mikä parasta, nämä päätökset ovat täysin omissa käsissämme.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi