Veropoliittinen päätösvalta pidettävä Suomessa

Euroopan komissio ehdottaa, että veroasioissa tulisi siirtyä nykyisestä yksimielisyysvaatimuksesta kohti määräenemmistöpäätöksentekoa. Muutos heikentäisi olennaisesti Suomen mahdollisuuksia itsenäiseen veropolitiikkaan ja siirtäisi päätösvaltaa suurille jäsenmaille. Brexit kärjistää tilannetta Pohjoismaiden menettäessä merkittävän liittolaisen ja eteläisten jäsenmaiden painoarvon kasvaessa. Suomen etu pienenä, vientivetoisena avotaloutena ja pohjoismaisena hyvinvointivaltiona edellyttää veropoliittisen päätösvallan säilyttämistä omissa käsissä.

EU:n ministerineuvoston päätöksenteko tapahtuu valtaosassa asioita määräenemmistöäänestyksellä, jossa päätöksen hyväksyminen edellyttää erikseen määritellyn, monipolvisen määräenemmistövaatimuksen täyttymistä. Ison-Britannian ero EU:sta huojuttaa tätä tarkoin kalibroitua päätöksentekomenettelyä, ja tasapaino vinoutuu suurten ja eteläisten jäsenmaiden hyväksi.

Monissa asioissa Iso-Britannia on ollut luontainen liittolainen Pohjoismaille, joten pohjoisten jäsenmaiden painoarvo uhkaa heiketä Brexitin seurauksena. Jos esimerkiksi Saksa jossakin asiassa liittoutuu joko Ranskan tai Italian kanssa, tarvittavan määrävähemmistön löytäminen päätöksen estämiseksi muodostuu Brexitin jälkeen käytännössä sangen hankalaksi. Pohjolan omat voimat eivät tässä riitä alkuunkaan.

Veroasioissa ja eräissä muissa jäsenmaiden kannalta erityisen tärkeissä asioissa neuvoston päätöksenteko edellyttääkin nykyisellään jäsenmaiden yksimielisyyttä.

EU:n komissio ehdottaa nyt kuitenkin, että veroasioissa siirryttäisiin vaiheittain määräenemmistöpäätöksentekoon. Ehdotusta perustellaan erityisesti päätöksenteon tehostamisella ja veronvälttelyn kitkemisellä.

On totta, että yksimielisyyden saavuttaminen nykyisen laajuisessa unionissa ei ole yhtä helppoa kuin se oli esimerkiksi yhteisön alkuaikoina, kun jäseniä oli kuusi. Joskus jokin jäsenmaa saattaa myös koplata toisiinsa kuulumattomia asioita, ja jarruttaa päätöksentekoa puhtaasti taktisista syistä.

Yksimielisyysvaatimuksesta huolimatta EU on viime aikoina kyennyt pääsääntöisesti hyvinkin tuloksekkaaseen päätöksentekoon veroasioissa. Erityisesti veronkierron estämistoimissa on yksimielisyysvaatimuksen estämättä tehty hyvin merkittäviä uudistuksia, kuten hyväksytty veronkiertodirektiivi ATAD.

Kansallinen verosuvereniteetti on olennainen edellytys tehokkaalle talouspolitiikalle. Euroon siirtymisen myötä valuuttakurssipolitiikka poistui kansallisen talouspolitiikan työkalupakista, mikä entisestään korostaa veropolitiikan merkitystä. Talouspolitiikka ja veropolitiikka sen merkittävänä osana vaikuttaa olennaisesti koko yhteiskuntamalliin, ja pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen edellyttää veropoliittisen päätösvallan pitämistä suomalaisten omissa käsissä.

Viikon kysymys: Mikä on EU:n ministerineuvoston määräenemmistö?
Viikon graafi: Suomen yhteisöveron tuotto lähellä EU-keskiarvoa

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi